Sydänsuomen korpimetsistä ja sumuisilta suomailta nousee rikasta tarinankerrontaa ja parantavaa loitsuperinnettä. Tälle juurevalle pohjalle rakentuu myös alueen nykyinen parantamis- ja hyvinvointikulttuuri.
Loitsuperinne on aina ollut Sydänsuomessa vahva ja monipuolinen. Alueella on myös aina ollut parantajia, kuten verenseisauttajia, yrttiparantajia ja näkijöitä. Ehkä erämaa-alueen pitkät välimatkat ovat pakottaneet löytämään luonnonmukaisia keinoja, joilla parantaa itseä ja muita? Tai ehkä suon uudistava laulu on saanut parantajan kyvyt heräämään, ja siirtymään sukupolvelta toiselle?
Joka tapauksessa, parantamisperinne elää alueella vahvana edelleen, joskin uuden sukupolven parantajat ovat tuoneet mukanaan omia, moderneja menetelmiään ja lähestymistapojaan. Nykyisin Sydänsuomesta löytyy niin kansanparantajia, vaihtoehtohoitajia, henkisiä valmentajia kuin uuden ajan noitiakin.
Määritelmiä on paljon ja monenlaisia, mutta yksi asia yhdistää heitä kaikkia: syvä luontoyhteys.
– Luonto parantaa jo itsessään. Pelkästään se hoitaa, että tulet lomailemaan tänne meille, eteläisen Suomen laajimmalle erämaa-alueelle. Eikä luonnossa tarvitse suorittaa ja saavuttaa mitään, voi käyttää aikaa vain olemiseen ja sisäisen kuunteluun, neuvoo Villipeura Oy:n Anne Hakkarainen, sielunnimeltään Alma Peuranluoma.
– Me parantajat voimme olla kanssakulkijoina ja auttaa omien tuntemusten ja luontoyhteyden ääreen.
Anne Hakkarainen on läsnäolo ja luontoyhteysohjaaja sekä astrologi, jonka tie parantajaksi kulki oman loppuunpalamisen ja siihen liittyvien kehollisten oireiden kautta.
– Terveys on niin paljon muutakin kuin terveydenhoitajalla käymistä. Ihminen voi hyvin, kun hän on tasapainossa, ja kun luovuus virtaa. Olemme kaikki luovia, mutta se tahtoo unohtua arjen paineiden keskellä. Haluan ihmisten löytävän takaisin luovuuden ja ilon. Luovuus ei ole taidetta, luovuus on elämänvoimaa meissä. Kaiken lähtökohtana on kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa niin keho, mieli kuin sydänkin voi hyvin, hän miettii.
Samaa pohtii Löytöläntytär Marja Suominen, joka ohjaa luontojoogaa ja tekee muun muassa erilaisia rentoutushoitoja sekä seremoniakylpyjä, joihin hän kerää yrtit lähiluonnosta.
– Kävin aikoinaan itse paljon hoidoissa ja huomasin, kuinka hyvää se tekee, ja kuinka paljon me ihmiset kaipaamme huolenpitoa. Halusin tarjota sitä muillekin. Erityisesti yrtit ja luonto parantavina voimina puhuttelivat minua, ja löysin niistä oman juttuni.
Rohkeus olla oma itsensä
Moni Sydänsuomen parantajista on kasvanut alueella ja tuntenut suomaan voiman paljaissa varpaissaan jo taaperosta saakka. Toiset taas ovat heränneet parantajuuteensa vasta muutettuaan pohjoiseen Keski-Suomeen.
Sydänsuomen matkailuasiantuntijan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin valmentajan Jasmine Välikankaan itsensä löytämisen polku alkoi syventyä kuin ihmeen kaupalla hänen muutettuaan alueelle seitsemän vuotta sitten. Välikangas ei halunnut enää suorittaa elämäänsä kiireessä omaa luontoaan vastaan, ja niinpä maaseudun rauhallinen elämänmeno vei hänet ensin joogan pariin ja sitten hän kiinnostui ihmisten rentouttamisesta ja valmennuksesta. Nykyisin hän tekee enkelihypnoosihoitoja, joissa ihminen rentoutuu syvällä tasolla kuulemaan itseään ja omia unelmiaan. Uusina palveluina on tulossa keholliset harjoitukset ja traumaneuroistunnot, jotka palauttavat tasapainon ja rauhan kehoon ja mieleen elämää kokonaisvaltaisesti muuttavalla tavalla.
– Ajattelen, että kun elää täällä luonnon keskellä päivittäin, tapahtuu luonnollisesti niin, että pääsee lähemmäs itseään, hän pohtii.
– Sitä voi vielä vahvistaa se, että olemme soiden alueella. Soiden tehtävänä on puhdistaa vesiä, ja me ihmisethän olemme 70-prosenttisesti vettä. Koen, että me parantajat puhdistamme ihmisten sisäisiä vesiä, jotta pääsemme virtaamaan mahdollisimman vapaasti.
Hän lisää myös, että maaseudun rauhassa mahdollistuu ihmisten aito ja syvällinen kohtaaminen ihan eri tavalla kuin vaikkapa hälyisässä kahvilassa. Meistä jokainen kaipaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Ja sen mahdollistaminen on parantavaa ja tarpeellista, jos mikä.
– Yleensä syvimmät haavat syntyvät yhteydessä toisiin ihmisiin. Ne myös paranevat ainoastaan yhteydessä toisiin ihmisiin. Siksi aito kohtaaminen on niin tärkeää.
Nykälän noidan eli Piia Ikosen tie Sydänsuomeen on kulkenut Lapista pääkaupunkiseudun ja Etelä-Pohjanmaan kautta Kannonkoskelle, jossa hän on tarjonnut Kipinäkodan luonto- ja elämyspalveluita nelisen vuotta.
– Rakkaushan minut tänne toi, hän heläyttää ja kertoo olevansa seudulla nyt kuin kotonaan.
– Minua viehättää täällä ihanan luonnon ja rauhan lisäksi seudun uniikit tarinat ja historia. Täällähän tiedetään lappalaistenkin aikoinaan kulkeneen, metsästäneen ja kalastaneen. Eipä tarvitse lähteä Inariin kuulemaan tarinoita tai muuten lomailemaan Lappiin. Menen täällä mökille ja koen ihan sitä samaa, paitsi että ilman laskettelukeskusten raipatiraita.
Erilaisia valmennuksia ja hoitoja tarjoava Nykälän noita paljastaa suvussaan olleen monenlaista tietäjää ja näkijää, mutta hänelläkin parantamisen lahjat nousivat pintaan vasta pohjoisessa Keski-Suomessa.
– Luulen, että täällä on ollut rohkeutta puhua ääneen näistä jutuista. Sen ansiosta tietynlaiset ihmiset löytävät toisensa ja yhä useampi uskaltaa avautua asioista, jotka ehkä joskus aiemmin koettiin jonkinlaisiksi tabuiksi.
Yhdessä tekemisen meininkiä
Sydänsuomen parantajat tekevät paljon yhteistyötä keskenään ja muiden alueen yrittäjien kanssa. Esimerkiksi Sun tähden -yrityksen perustaja ja erilaisia hieronta-, ääni- ja energiahoitoja tekevä Satu Välipakka kertoo toteuttaneensa vastikään voimaeläinpäivän yhdessä Anne Hakkaraisen kanssa, ja suunnitteilla on muitakin yhteisiä juttuja. Hän on myös järjestänyt taide- ja käsityöpajoja luonnossa, ja toteutuksessa on usein ollut mukana myös muita yrittäjiä.
– Tykkään tehdä kaikkea sellaista, jossa ihminen pääsee vapauttamaan itseään, tunteitaan ja olemisensa tilaa. Lämpö, lempeys, luonto ja läsnäolo, ne ovat hoitojeni teemoja.
Hän kertoo, ettei alueen hyvinvointiyrittäjien tarvitse kilpailla keskenään, sillä he kaikki suhtautuvat asioihin tietyllä tapaa nöyrästi.
– Koen, että me olemme kaikki saman tyyppisiä: luonnonläheisiä ja juuret maassa. Se on sellaista hyvänlaista nöyryyttä ja juurevuutta.
Myös Löytöläntytär Marja Suominen hehkuttaa alueen yhdessä tekemisen meininkiä. Kinnulassa, Salamajärven kansallispuiston kupeessa heillä on matkailu- ja hyvinvointimatkailupalveluiden verkosto, joka kantaa brändinimeä Syvänmaa.
– Täällä on paljon pieniä kyliä, joissa jokaisessa on omanlainen hauska tunnelmansa, ja kylissä on pieniä uniikkeja yrittäjiä ja yrityksiä, jotka pelaavat hyvin yhteen. Ne ovat varmasti matkailijallekin ihania asioita kokea.
Artikkeli on osa Sydänsuomen luontomatkailun kasvuohjelma -hankkeen viestinnän toimenpiteitä. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntäjä on Keski-Suomen liitto. Hanketta hallinnoi Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy.
Lue myös artikkelisarjan ensimmäinen osa Salaperäinen Sydänsuomi.