Mitä vuodesta 2024 jäi käteen? Ainakin vahvistui se, että Sydänsuomessa uskotaan vahvasti luontomatkailun kasvuun, sillä alkuvuodesta toteutetun kyselytutkimuksen mukaan peräti 80 prosenttia vastanneista matkailuyrityksistä näkee liiketoimintansa kasvavan merkittävästi tai jonkin verran. Alueelta tiedetään ja tunnetaan jo kansallispuistot Salamajärvi ja Pyhä-Häkki, mutta jatkossa halutaan tuoda esiin myös muita alueen luontopolkuja.
Vuoden alussa Sydänsuomen luontomatkailun kasvuohjelmassa käynnistettiin yhteistyö Ellare Oy:n kanssa luontomatkailun Masterplanin 2030 rakentamiseksi 7 kunnan eli Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren alueelle. MasterPlanin kokoamiseksi kerättiin vuoden aikana kyselyiden muodossa tietoa paikallisilta yrittäjiltä, kunnilta ja muilta toimijoilta, järjestettiin yhteisiä työpajoja ja toteutettiin maastokatselmuksia.
Lokakuussa esitelty vasta valmistunut suunnitelma pitää sisällään Sydänsuomen luontomatkailun kehittämissuunnitelman, alueen luontomatkailuinfran kehittämissuunnitelman sekä toimenpidesuunnitelman konkreettisine toimineen tulevalle kuudelle vuodelle.
Luontomatkailun kehittämissuunnitelman visioksi 2030 kirkastui: Sydänsuomessa tunnetaan saunoista, suomaastaan ja stooreistaan. Tulevina vuosina tullaan siis vahvistamaan Sydänsuomen tunnettuutta osana Keski-Suomen saunamaakuntaa ja Suomen eteläisintä erämaa-aluetta. Paikallisia kansanperinteeseen ja paikkoihin pohjautuvia kiehtovia tarinoita tämä alue on myös kätkenyt sisälleen, vaikka millä mitalla, ja tästä lähtien niillä tullaan vahvistamaan niin omaa kuin alueenkin identiteettiä ja kulttuuria. Tänä keväänä on myös valmistunut suon tarina alueen ydintarinaksi.
12 keskeisintä luontoreittiä Sydänsuomessa
Sydänsuomen kuntien ja yritysten kanssa valittiin seuraavat 12 keskeistä luontoreittiä tarkasteluun Sydänsuomen alueelta vetovoimatekijöineen ja laadittiin luontomatkailuinfran kehittämissuunnitelma palvelutasoluokitteluineen seuraaville vuosille:
- Suurijärven retkeilyreitistö, Pihtipudas
Vetovoimatekijät:
- Keski-Suomen laajin kansallispuistojen ulkopuolinen retkeilyalue ja yhteys Salamajärven kansallispuistoon
- Hiljaisuus, erämaisuus ja rikkomaton luonnonrauha
- Uusi vuokratupa ja muut palvelurakenteet saunoineen
- Heinäjoen luontopolku, Pihtipudas
Vetovoimatekijät:
- Suo ja kosteikko lintutorneineen ja tulipaikkoineen
- Pitkä Matalajoen ylittävä ponttoonisilta
- Häiriötön luontokokemus Pihtiputaan keskustan läheisyydessä
- Nielujärven polku, Kinnula
Vetovoimatekijät:
- Yhteys Salamajärven kansallispuiston reitistöön ja Hirvaan kierrokseen
- Erämaisilta järvenrannat ja suoalueet
- Monipuoliset palvelurakenteet: laavut, vuokratupa, lintutorni
- Peltokankaan kuntorata, Kivijärvi
Vetovoimatekijät:
- Kivijärven keskustan ja Hannunkiven lomakylän läheisyys
- Järvimaisema
- Savivuoren luontopolku, Viitasaari
Vetovoimatekijät:
- Monipuolisuus: järvenrantapoluilta vaihteleviin metsämaisemiin
- Savivuoren näkötorni ja metsätyömuseo
- Viitasaaren keskustan läheisyys
- Karoliinanportaiden luontopolku, Viitasaari
Vetovoimatekijät:
- Jylhä ja vaikuttava kalliojyrkänne järven vieressä
- Kohteeseen ja sen nimeen liittyvä tarina
- Koljatin luontopolku, Viitasaari
Vetovoimatekijät:
- Näyttävä kalliojyrkänne
- Kalliojärven erämaiset rannat
- Alueen luonnon monimuotoisuus
- Piispalan luontopolku, Kannonkoski
Vetovoimatekijät:
- Kivijärven upeat hiekkarannat ja järvinäkymät hienosta avoimesta kangasmaastosta
- Öijänhiekan laavu
- Sinisen tien ja Piispalan läheisyys
- Keski-Suomen maakuntaura, Kannonkoski
Vetovoimatekijät:
- Yhteys Pyhä-Häkin kansallispuistoon
- Sopivin välein sijoitellut taukopaikat ovat pääosin saavutettavissa myös metsäautoteitä pitkin
- Reitin osuudet mahdollistavat myös lyhyemmät retket (esim. Piispala – Isohiekka)
- Kilpisuon luontopolku, Karstula
Vetovoimatekijät
- Laaja, lähes koskematon suoalue pitkospuineen, laavuineen ja lintutorneineen
- Erämainen tunnelma, hiljaisuus ja rikkoutumaton luonnonrauha
- Kirkkovuoren/Mörkömaan reitti, Karstula
Vetovoimatekijät:
- Suuri näkötorni laajoine vesistö- ja metsänäkymineen
- Uniikki kalliolaavu
- Vaihtoehtoiset reitit Kirkkovuoren päälle: leveä ura ja pienimuotoinen metsäpolku
- Saarijärven koskireitti, Kyyjärvi
Vetovoimatekijät:
- Monipuolinen reittivesi järvi- ja kulttuurimaisemineen sekä luonnonsuojelualueineen
- Järvien ja koskien vuorottelu tuo vaihtelua ja mahdollistaa erityyppiset ja -pituiset retket
- Heijostenkoskien pitkä ja luonnoltaan hieno koskijakso taukopaikkoineen
Kuten huomata saattaa, suot ja erämaisuus, hiljaisuus ja tarinat sekä kosket, järvet ja kalliot nousevat vetovoimatekijöissäkin vahvasti esiin Sydänsuomea kuvaavina elementteinä.
Vaikka Sydänsuomen luontomatkailun MasterPlan onkin nyt valmis, varsinainen työ on vasta alussa. Sydänsuomen luontomatkailun uusi toimenpideohjelma kattaa teemat: 1) koordinointi, 2) viestintä sekä 3) reittien ja luontokohteiden infra ja antaa raamit lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tarkastelulle vuoteen 2030 saakka. Kesäksi saatiinkin käyttöön myös Sydänsuomen matkailun brändi- ja viestintäsuunnitelma, jonka anti on jalkautunut jo käytäntöön. Kun matkailun uusi toimintamalli valmistuu vielä ensi vuonna, matkailulla pitäisi olla selkeät sävelet tulevalle. Ensi vuoden suunnitelmissa siintää jo Kotimaan matkailumessut omalla osastolla, Sydänsuomen ihka ensimmäinen Matkailuparlamentti sekä saunaan, suohon ja stooreihin liittyvien tuotteistettujen palveluiden vahvistaminen palvelutarjonnassa. Sydänsuomen kunnat lähtevät kehittämään omia reittien kehityssuunnitelmia käytäntöön.
Uusiin luontomatkailun suunnitelmiin pääset tutustumaan tarkemmin täältä.