Luontoreittien kehittäminen on osa alueen luontomatkailun MasterPlan-suunnitelmaa, jonka tarkoitus on edistää alueen matkailua.
Sydänsuomen alueella valmistui vuoden 2024 lokakuussa luontomatkailun MasterPlan2030-suunnitelma. Suunnitelma edistää alueen matkailun ja luontomatkailun kehittymistä sekä olemassa olevien reittien jatkokehitystä. Suunnitelmaan valikoitui mukaan 12 kärkireittiä, joiden kehittäminen suunnitelmien mukaisesti vahvistaa alueen luontomatkailua ja luo mahdollisuuksia erilaisten matkailupalveluiden tuotteistamiselle.
-Reitit ja luontokohteet ovat tälläkin hetkellä käytettävissä, mutta nyt laaditun suunnitelman avulla reittejä saadaan kehitettyä entistä enemmän käyttäjäystävällisimmäksi, kertoo Jenni Leppilahti, Sydänsuomen luontomatkailun kasvuohjelma -hankkeen projektipäällikkö.
MasterPlan-työn ohessa valikoituneet 12 kärkireittiä ovat vain alku. Reittivalikoimaan voidaan ottaa lisää reittejä sitä mukaa, kun niitä saadaan kehitettyä matkailukäyttöön.
-Esimerkiksi Kyyjärvellä on parhaillaan käynnissä Harsunkangas-Oikari monikäyttöreitistön kehittämishanke, jonka avulla ollaan rakentamassa uutta 8 km reittiä kuntalaisten ja Sydänsuomen matkailijoiden käyttöön. Jatkokehityksen kannalta näitä reittejä tulee koota näkyville, jotta kaikki liikkujat ne helposti löytäisivät ja pääsisivät hyödyntämään niitä, Leppilahti sanoo.
Tutustu Sydänsuomen kärkireitteihin
Jos Sydänsuomen maastot ja luontoreitit eivät ole sinulle vielä tuttuja, niin suosittelemme vierailemaan reiteillämme ja matkailukohteissamme. Reitit ja kohteet ovat käytettävissä, mutta niille on laadittu erillinen kehittämissuunnitelma, jonka avulla reittien käytettävyyttä, turvallisuutta ja opastusta voidaan edelleen parantaa. Ohessa avaamme hieman kehittämisen alla olevia kärkireittejämme, niihin liittyviä haasteita sekä kehittämistoimenpiteitä. Pääset tutustumaan reitteihin ja alueeseen myös Soinin Luonto- ja erämessuilla 24.5.2025.
Karoliinanportaiden luontopolku, Viitasaari
Vesannontie 856, Viitasaari
Karoliinanportaat on Viitasaarella sijaitseva jyrkkä porrasmainen kallioseinämä, joka on saanut nimensä kansanparantaja Karoliin Raatikaisen mukaan. Alueelle kulkee lyhyt jylhän kallion juurelle vievä janareitti. Luontopolku ei nouse kallion päälle, mutta jäljistä päätellen suuri osa kävijöistä kuitenkin kiipeää kalliolle. Polun alussa on reilun kokoinen pysäköintialue ja opastaulu. Itse luontopolku on osin sorastettu ja melko helppokulkuinen. Alueen viehätys perustuu kalliojyrkänteeseen ja sen alapuoliseen vanhaan lehtomaiseen metsään.
Vetovoimatekijät:
● Jylhä ja vaikuttava kalliojyrkänne järven vieressä
● Kohteeseen ja sen nimeen liittyvä tarina
Kehittämistoimenpiteet: Ruokailukatoksen rakentaminen, teräsrakenteiset portaat ja katselulava, reitin kestävöinti murskeella ja reitin opastuksen uusinta.
Heinäjoen luontopolku, Pihtipudas
Karjasillantie 16, Pihtipudas
Heinäjoen luontopolku on helppokulkuinen, tasaisella kosteikkomaalla kulkeva pitkostettu janareitti, joka ylittää Heinäjoen ponttoonisillalla. Reitin varrella on uusi laavu sekä nuotiopaikka katoksineen ja kuivakäymälöineen sekä kaksi lintutornia, joista toinen on melko huonokuntoinen. Reitti sijaitsee aivan Pihtiputaan keskustan tuntumassa ja tarjoaa hienoja kosteikkonäkymiä.
Vetovoimatekijät
● Suo ja kosteikko lintutorneineen ja tulipaikkoineen
● Pitkä Matalajoen ylittävä ponttoonisilta
● Häiriötön luontokokemus Pihtiputaan keskustan läheisyydessä
Kehittämistoimenpiteet: Reitin pitkospuiden leventäminen, Heinäjoen pohjoisemman lintutornin uusinta, opastuksen selkeyttäminen ja luontoreittien yleisinfo.
Piispalan luontopolku, Kannonkoski
Kurssitie 40, Kannonkoski
Piispalan luontopolku on noin kolmen kilometrin mittainen rengasreitti, joka kulkee helppokulkuisessa kangasmaastossa ja suurelta osin järvimaisemissa. Reitin varrella on hienoja hiekkarantoja sekä Öijänhiekalla sijaitseva laavu. Reitti on merkitty maastoon maalimerkein, mutta alueella risteilevien polkujen vuoksi oikealla reitillä pysyminen on paikoin haastavaa. Reitin varrella on numeroituja tolppia, mutta ei luontopolkutauluja. Luontopolun numeroituja tolppia vastaava sisältö löytyy erillisestä pdf-tiedostosta, jota ei ole saatavilla paikan päällä. Lähtöpaikalla ei ole karttaa tai muuta tietoa reitistä. Luontopolusta ja sen olemassaolosta löytyy hyvin vähän ennakkotietoa sähköisistä kanavista.
Vetovoimatekijät
● Kivijärven upeat hiekkarannat ja järvinäkymät hienosta avoimesta kangasmaastosta
● Öijänhiekan laavu
● Sinisen tien ja Piispalan läheisyys
Kehittämistoimenpiteet: Luontopolun lähtöpaikalle opastaminen, opastuksen selkeyttäminen ja jatkuvan merkinnän uusinta, opaskarttojen päivittäminen, laavun nuotiokehän uusinta, luontopolun sisältötaulujen suunnittelu, vaativan esteettömän reitin perustaminen Öijänniemen laavulle.
Kilpisuon luontopolku, Karstula
Kilpisuolle pääsee ajamalla Karstulasta valtatie 13:a n. 16 km Kokkolan suuntaan. Kimingin kylän kohdalta käännytään oikealle, viitassa lukee ”Kilpisuon luontopolku”. Noin 4 km:n päästä, hakkuualueen keskeltä kääntyy tie oikealle. Tien päässä on kääntöpaikka. Luontopolulle vievä polku lähtee kääntöpaikan oikeasta reunasta.
Kilpisuon luontopolku sijaitsee Kilpisuon luonnonsuojealueella, joka on pääosin Metsähallituksen hallinnassa. Karstulan kunnalla on kummikohdesopimus Metsähallituksen kanssa luontopolun ylläpidosta. Alueelta löytyy noin 1,2 km mittainen, pitkostettu janareitti (edestakainen matka 2,4 km). Reitin varrella on ollut suoluonnosta kertovia tauluja, joista on jäljellä enää puutolppien päähän kiinnitetyt vanerialustat. Polun päässä on lintutorni, josta on näkymä laajalla koskemattomalle suoalueelle ja läheiselle Kilpilammelle. Reitin lähtöpisteelle opastus on toteutettu melko heikosti erottuvin puuvitoin. Reitin lähtöpaikalla on opastaulu.
Vetovoimatekijät
● Laaja, lähes koskematon suoalue pitkospuineen, laavuineen ja lintutorneineen
● Erämainen tunnelma, hiljaisuus ja rikkoutumaton luonnonrauha
Kehittämistoimenpiteet: Pysköintipaikan selkeyttäminen, opastuksen päivittäminen, Laukan laavun nuotiokehän uusinta, luontopolun sisältötaulujen suunnittelu.
Kirkkovuoren / Mörkömaan reitti, Karstula
Kirkkovuoren näkötornin sijainti kartalla.
Kirkkovuoren reitti ja Kirkkovuoren luontomatkailualue sijaitsevat Karstulan kirkonkylän länsipuolella. Kirkkovuoren laella sijaitseva näkötorni on tiettävästi maailman korkein hirsirunkoinen näkötorni ja sieltä avautuvat hienot järvimaisemat moneen suuntaan. Näkötornin lisäksi laella on vaikuttava kalliolaavu ja luontokirkko. Laelle johtaa 350 metrin mittainen leveä ura tai vaihtoehtoisesti Mörkömaa -niminen paikoin melko haastava polku, jonka varrella on lapsille suunnattuja, nykyään heikkokuntoisia mörköjen asumuksia. Kummallakin reitillä on jyrkkää nousua. Mörkömaan polku nousee kalliolle seuraten jyrkkää rinteenreunaa, jota on rajattu kevyellä köydellä.. Alueella on paljon NFC-tägejä, joiden avulla kävijä saa lisätietoa alueesta sekä lähistön palveluista. Kirkkovuoren alueesta on yleistietoa Karstulan kunnan sivuilla sekä kirkkovuori.fi -sivustolla.
Vetovoimatekijät
● Suuri näkötorni laajoine vesistö- ja metsänäkymineen
● Uniikki kalliolaavu
● Vaihtoehtoiset reitit Kirkkovuoren päälle: leveä ura ja pienimuotoinen metsäpolku
Kehittämistoimenpiteet: Kalliolle vievän nousun kulkukelpoisuuden parantaminen, näkötornille vievän uran kunnostaminen, turvallisuusasiakirjan laadinta.
Peltokankaan kuntorata, Kivijärvi
Sijainti 2,5 km Kivijärven keskustasta Perhon suuntaan.
Peltokankaan kuntorata sijaitsee Kivijärvellä aivan Hannunkiven lomakylän läheisyydessä. Kuntorata on 3 km mittainen. Kuntoradan lisäksi alueelta löytyy kota tulipaikkoineen ja taukopenkkeineen, frisbeegolf-rata, pienlaskettelurinne, pulkkamäki, tenniskenttä, kuntotupa sekä wc. Alue on ympärivuotisessa käytössä. Reitti on luonteeltaan enemmän lähiliikuntapaikka kuin varsinainen luontoreitti, mutta Hannunkiven lomakylän läheisyys nostaa reitin matkailullista käyttöä.
Vetovoimatekijät:
● Kivijärven keskustan ja Hannunkiven lomakylän läheisyys
● Järvimaisemat
Kehittämistoimenpiteet:Opastuksen uusinta, kodan ulkona olevan nuoriokehän uusinta, yleisilmeen siistiminen, ulkokuntosalin rakentaminen.
Savivuoren luontopolku, Viitasaari
Laskettelijantie 26, Viitasaari
Savivuoren luontopolku sijaitsee Viitasaarella Savivuoren ulkoilualueella. Luontopolku esittelee alueen luontoa ja tarjoaa kaksi reittivaihtoehtoa: lyhyemmän Rannan lumon sekä pidemmän Metsän tuulahduksen. Noin puolet matkasta reitti mukailee Ylä-Keiteleen rantoja nousten sieltä Savivuoren päälle. Savivuoren päällä sijaitsee kesäisin avoinna oleva näkötorni ja kahvila sekä metsätyömuseo. Rannalla taukopaikkana toimii Paniaisniemen laavu. Poluille ei ole selkeästi merkittyä lähtöpaikkaa tai reittikarttaa. Reitin varrella on jonkin verran opasviittoja, mutta ei kattavaa opastusta tai selkeää jatkuvaa reittimerkintää. Reitti on pääosin pienimuotoista, vaihtelevassa maastossa kulkevaa polkua. Viitasaaren kunnan sivuilla on esittely Savivuoren ulkoilualueesta, mutta itse luontopolusta on vain maininta kahdesta eri reittivaihtoehdosta, ei kuvia, karttaa tai kuvauksia millaisista reiteistä on kyse.
Vetovoimatekijät
● Monipuolisuus: järvenrantapoluilta vaihteleviin metsämaisemiin
● Savivuoren näkötorni ja metsätyömuseo
● Viitasaaren keskustan läheisyys
Kehittämistoimenpiteet: Opastuksen uusinta, reitin jatkuvan merkinnän parantaminen, opaskarttojen päivittäminen.
Koljatin luontopolku, Viitasaari
Koljatti sijaitsee noin 13 km Viitasaaren keskustasta länteen, Nelostien länsipuolella. Siniseltä tieltä on opastus pysäköintialueelle ja luontoreitin lähtöpaikalle.
Koljatin luontopolku kulkee luonnonsuojelualueella myötäillen Kalliojärven rantaa ja päättyen jylhän kalliojyrkänteen alapuoliselle laavulle. Polku on selkeä, mutta paikoin hyvin juurakkoinen ja sisältää myös jyrkempiä kohtia. Polun varren taulut esittelevät suojelualueen luontoa. Reitin pituus on noin 600 metriä suuntaansa. Reitin varrella on laavu ja nuotiopaikka sekä reitin lähtöpisteessä polttopuukatos ja käymälä sekä infotaulu karttoineen. Reitti on opastettu sinisin maalimerkein ja vihreätaustaisin suuntakyltein, mutta ei kaikilta osin kattavasti ja selkeästi. Viitasaaren kunnan sivuilta löytyy melko kattavasti perustietoa Koljatista valokuvineen, tekstikuvauksineen ja pdf-karttoineen.
Vetovoimatekijät:
● Näyttävä kalliojyrkänne
● Kalliojärven erämaiset rannat
● Alueen luonnon monimuotoisuus
Kehittämistoimenpiteet: Laavun uusinta, reitin jatkuvan merkinnän päivittäminen, reitin juurakko-osuuksien kestävöinti murskeella.
Suurijärven retkeilyreitistö, Pihtipudas
Reitistöllä on kaksi virallista lähtöpistettä joille on opastus Reisjärventieltä: Yölammen lähtöpiste
Yölammintie 211, 44880 Muurasjärvi. Parkkipaikka 10 autolle, autiotupa, katettu nuotiopaikka, laituri, käymälä. Jääkolun lähtöpiste: Jääkoluntieltä: sijainti 63.46844, 25.08689 Parkkipaikka 5 autolle.
Suurijärven retkeilyreitistö risteilee Harjuntakasen luonnonsuojelualueella karujen kankaiden, männiköiden, rämeiden ja tervaleppäkorpien maisemissa. Alueelta löytyy järviä, lampia, puroja ja lähteitä sekä jääkauden jälkeisiä merivaiheita, rantavalleja, ranta- sekä rakkakivikkoja. Alueella on useita rengasreittivaihtoehtoja, joista voi muodostaa kokonaisuuden useamman päivän retkelle. Suurijärven alue on luonteeltaan hyvin erämaista ja hiljaista. Alueelta on reittiyhteys Peuran Polulle ja sitä kautta Salamajärven kansallispuistoon. Suurijärvellä on uusittu rakenteita lähivuosina ja alueelta löytyy useiden tulipaikkojen lisäksi mm. uusi tauko- ja vuokratupa. Tärkeimpänä lähtöpaikkana toimii alueen pohjoisosassa sijaitseva Yölammen lähtöpiste. Toinen lähtöpiste on alueen eteläosassa Jääkolun rajapyykin lähistöllä, mutta sinne johtava tie on melko huonokuntoinen. Alueen maastosta johtuen telttailuun soveltuvia paikkoja on vaikea löytää taukopaikkojen yhteydestä. Reitin opastusta on toteutettu puisin suuntaviitoin, mutta reitin lähtöpaikalle ei ole selkeää opastusta. Reitistöstä löytyy perustietoa ja yleiskartta
Pihtiputaan kunnan sivuilta, ei kuitenkaan esim. tarkempia reittikohtaisia kuvauksia tai tieto niiden vaativuudesta.
Vetovoimatekijät:
● Keski-Suomen laajin kansallispuistojen ulkopuolinen retkeilyalue
● Hiljaisuus, erämaisuus ja rikkomaton luonnonrauha
● Uusi vuokratupa ja muut palvelurakenteet saunoineen
Kehittämistoimenpiteet: Yölammen kämpän alueen kehittäminen, telttapaikkojen lisääminen, opastuksen selkeyttäminen, opaskarttojen päivittäminen, reitin nähtävyyskohteiden kehittäminen.
Saarijärven koskireitti, Kyyjärvi-Karstula
Lähtöpiste Kalliorannantie 82, Kyyjärvi.
Saarijärven koskireitti kulkee Kyyjärven, Karstulan ja Saarijärven kuntien alueella. Reitin kokonaispituus on noin 80 km ja se muodostuu vaihtelevista järvi- ja jokiosuuksista. Tässä työssä tarkasteltiin Sydänsuomen alueella kulkevaa reittiosuutta. Kyyjärveltä alkavalla reitillä on pienimuotoisia joki- ja järviosuuksia ennen saapumista suuremmalle Pääjärvelle ja Kartsulaan. Pääjärven jälkeen seuraa mietovirtainen Kouheronkoski ja Hepolampea seuraava reitin pisin koskiosuus Heijostenkosket. Reitti on aiemmin ollut melko suosittu melontareittinä, mutta nykyisin käyttö on vähäisempää ja vanhat rakenteet ovat joko huonokuntoisia tai hävinneet. Saarijärven koskireitistä löytyy vanha, vuonna 2000 tuotettu melontakartta pdf-muodossa, mutta ei juuri muuta tietoa.
Vetovoimatekijät:
● Monipuolinen reittivesi järvi- ja kulttuurimaisemineen sekä luonnonsuojelualueineen
● Järvien ja koskien vuorottelu tuo vaihtelua ja mahdollistaa erityyppiset ja -pituiset
retket
● Heijostenkoskien pitkä ja luonnoltaan hieno koskijakso taukopaikkoineen
Kehittämistoimenpiteet: Reitti-informaation tuottaminen, vesiretkeilykartan laadinta, rantautumispaikkojen merkintä.
Nielujärven polku, Kinnula
Nielujärven polku on osa 55 km pituista Hirvaan Kierrosta, joka yhdistyy Salamajärven kansallispuistoon. Nielujärven polun merkitys ja kiinnostavuus korostuukin juuri osana laajempaa Salamajärven kansallispuistoon kytkeytyvää reittiverkostoa. Reitti kulkee pienimuotoisena polkuna metsä- ja järvimaisemissa ylittäen välillä suoalueita pitkospuin. Nielujärvi tunnetaan runsaana lintujärvenä ja sen rannalta löytyy luontotorni sekä laavu. Reitillä on lisäksi Sääksjärven laavu sekä Pieni Sääksjärven vuokratupa. Nielujärven polku on osa Hirvaan kierrosta, josta löytyy tietoa mm. luontoon.fi -sivuilta ja
outdooractive-alustalta.
Vetovoimatekijät:
● Yhteys Salamajärven kansallispuiston reitistöön ja Hirvaan Kierrokseen
● Erämaisilta järvenrannat ja suoalueet
● Monipuoliset palvelurakenteet: laavut, vuokratupa, lintutorni
Kehittämistoimenpiteet: Opastuksen kehittäminen, Nielujärven laavun nuotiokehän uusinta, lintutornille johtajien puurakenteiden uusinta.
Keski-Suomen maakuntaura Kannonkosken kunnan alueella
Keski-Suomen maakuntaura on 1970- ja 80-luvuilla kehitetty ympärivuotinen reitti, joka on alunperin yltänyt Jämsästä pohjoiseen Keski-Suomeen. Reitin ylläpito on monin paikoin lopetettu, mutta Kannonkosken ja Saarijärven kuntien alueella sitä ylläpidetään edelleen. Työssä tarkasteltiin maakuntauraa Kannonkosken kunnan etelärajalta Isohiekan laavulle. Maakuntauran merkitys korostuu yhdysreittinä Pyhä-Häkin kansallispuistoon, minkä lisäksi Piispalasta Isohiekan laavulle kuljettava osuus (11 km suuntaansa) soveltuu myös lyhyempiin retkiin. Monet reitin taukopaikoista on saavutettavissa myös autolla. Maastoltaan reitti on vaihtelevaa hienoista kangasmetsistä järvimaisemiin. Reitin ura vaihtelee hienoista ja selkeistä neulaspoluista, metsäuriin ja metsäautoteihin. Kannonkosken keskustan eteläpuolella reitti kulkee maantietä pitkin noin 5 km. Reitin opastus on toteutettu pääosin puuviitoin ja maalimerkinnoin, joiden taso ja kunto on vaihteleva. Piispala – Isohiekka alueella on myös uudempia muusta reitistä poikkeavalla tyylillä toteutettuja metalliviittoja. Maakuntauran Kannonkosken puoleisesta osuudesta ei nykyisellään juuri löydy tietoa netistä.
Vetovoimatekijät:
● Yhteys Pyhä-Häkin kansallispuistoon
● Sopivin välein sijoitellut taukopaikat ovat pääosin saavutettavissa myös
metsäautoteitä pitkin
● Reitin osuudet mahdollistavat myös lyhyemmät retket (esim. Piispala – Isohiekka)
Kehittämistoimenpiteet: Opastuksen yhdenmukaistaminen, opastuksen täydentäminen Pyhä-Häkin kansallispuiston päässä, reitin kunnossapito ja näkyvyyden parantaminen.
Muistathan, että alueeltamme löytyy myös tunnetut kansallispuistot Salamajärvi ja Pyhä-Häkki, jotka ovat lohkareluolastoineen ja avarine suoalueineen mieleenpainuva kokemus kenelle tahansa.
Jos haluat tutustua tarkemmin edellä mainittujen reittien kehittämissuunnitelmiin, löydät suunnitelmat Sydänsuomen luontomatkailun MasterPlan 2030 -materiaaleista. MasterPlan on toteutettu osana Sydänsuomen luontomatkailun kasvuohjelma -hanketta. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntäjä on Keski-Suomen liitto. Hanketta hallinnoi Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy.