Sitoutunut sijoittaja voi pärjätä myös maaseudulla –
Asuntosijoittamisen asiantuntijat jakoivat tietoa ja kokemuksia Rahapajassa 16.5.
Toinen Asumisen uudet tuulet maakuntien rajoilla – hankkeen Rahapaja viritti keskustelua maaseudun asuntosijoittamisen mahdollisuuksista. Haapajärven Siiponkoskella sekä etäyhteyksin 16.5. järjestetty tapahtuma tarjosi asiantuntevia näkökulmia sijoittamisen motiiveista, rahoituksesta, uudiskohteista ja taloyhtiölainoista.
Tilaisuuden aluksi kuultiin Mika Korkia-ahon (Suomenselän Osuuspankki), Miika Jokisaaren (If) ja Juuso Finnilän (Ketola Apartments) avauspuheenvuorot. Korkia-Aho pohjusti odotukset päivän tilaisuudelle: mitä positiivisia perusteluja löytyy sille, että maaseudullakin kannattaa sijoittaa asuntoihin.
– Asuntosijoittamisessa on yhdistäviä piirteitä, oltiinpa kaupungissa tai maaseudulla. Pääomalle halutaan tuottoa, sijainti on tärkeä, ja asunnon kunnolla on merkitystä hinnan lisäksi. Erona on se, että maaseutumaisissa paikoissa pääsääntöisesti ei voida odottaa isoa arvonnousua, Korkia-aho tiivisti.
Valttina vakaa tuotto
Asuntosijoittaja Tuija Tiilikainen valotti omien kokemustensa kautta, miten maaseutu voi tarjota houkuttelevan vaihtoehdon erityisesti pitkäjänteiselle ja vakaata tuottoa hakevalle sijoittajalle. Hän painotti, että sijoittaminen maaseudulle vaatii kohteiden tuntemusta ja sitoutumista.
Tiilikainen toimii sekä Suomessa että Espanjan Málagassa. Hän on keskittynyt sekä pitkäaikaisiin vuokrakohteisiin että lyhyt- ja mökkivuokraukseen ja lisäksi flippaukseen, eli asuntojen ostamiseen, kunnostamiseen ja edelleen myymiseen.
Aluksi Tiilikainen sijoitti lähinnä kasvukeskusten ydinkeskustoihin, mutta viime aikoina hänen strategiaansa on kuulunut myös maaseudulle sijoittaminen. Tähän mennessä sijoituskohteet ovat löytyneet synnyinpaikkakunnalta Pielavedeltä.
Maaseudulla edullinen hankintahinta vähentää pääoman tarvetta ja mahdollistaa jopa kokonaan oman rahoituksen. Korkea vuokratuottoprosentti yhdistettynä pienempiin arvonvaihteluihin tekee sijoittamisesta vakaampaa. Koska kilpailua on vähemmän, sijoittajalla on myös aikaa tehdä taustatyötä ja tutustua kohteisiin.
Riskeistä Tiilikainen mainitsee mahdolliset vaikeudet jälleenmyynnissä. Myös vuokralaisten löytyminen voi olla haasteena. Toisaalta pienillä paikkakunnilla vuokralaiset ovat usein pitkäaikaisia ja sitoutuneita. Lisäksi maaseudulla ihmiset usein tuntevat toisensa, jolloin vuokralaisiin liittyvät riskit on helpompaa välttää.
Sijoittamisen yhteiskunnallinen vaikutus on Tiilikaiselle tärkeä, ja hän kokee sen tapana tukea paikallista elinvoimaa ja kyläyhteisöä. Asuntojen kysyntä ei katoa maaseudultakaan kokonaan. Tiilikaisen mukaan kysyntää parantaa myös se, että remontoimalla kohteet itse hän voi sijoittajana panostaa laadukkaaseen asumiseen.
Ennakointi ja riskienhallinta tärkeää
Pankinjohtaja Iiris Puro Suomenselän Osuuspankista avasi, mitä sijoittajan tulee huomioida rahoitusta hakiessaan. Hän muistutti, että vaikka kohde ei olisi vielä tiedossa, lainatarjouksen voi saada maksukyvyn perusteella jo etukäteen.
Puro totesi, että tällä alueella sijoittamiseen pääsee käsiksi pienelläkin pääomalla, mutta siihen liittyy haasteita, kuten pitkät myyntiajat, vuokralaisten löytäminen ja kohteiden vakuusarvon kehitys. Riskien tunnistaminen ja hallinta on tärkeää, ja esimerkiksi korkosuojaus voi olla hyödyllinen työkalu
Puro korosti myös huolellisen taloudellisen suunnittelun merkitystä. Nykyään pankit varmistavat asiakkaan maksukyvyn tarkoin, mikä on myös asiakkaan etu. Arvioinnissa otetaan huomioon myös mahdollinen ajanjakso, jolla vuokratuottoa ei tule. Nykyään käytössä on positiivinen luottotietorekisteri, josta Puro suosittelee jokaista tarkistamaan omat tietonsa.
Pankin näkökulmasta asunto-omaisuus on parhaimmillaan vakuus, joka säilyttää arvonsa. Siksi kohteiden vakuusarvo ja sen kehitys on arvioitava huolellisesti. Asuntojen vakuusarvo on yleensä 60-80 prosenttia käyvästä arvosta, ja usein tarvitaan myös lisävakuuksia.
Puro muistutti myös, että mahdolliset virhetilanteet on otettava huomioon ja niihin liittyviin ehtoihin sekä myyjän ja ostajan velvollisuuksiin kannattaa tutustua huolella.
Huolellinen taustatyö kannattaa
OVV-vuokravälitysketjun toimitusjohtaja ja asuntosijoituskirjailija Marko Kaarto keskittyi esityksessään uudiskohteiden erityispiirteisiin ja taloyhtiölainoihin. Hänen mukaansa uudiskohteiden etuja ovat muun muassa remonttihuolien puuttuminen, modernit tilaratkaisut, hyvä energiatehokkuus ja mahdollisuus verovähennyksiin yhtiölainan rahoitusvastikkeista.
Yleensä taloyhtiölainan osuus on noin 60 prosenttia, joten pienelläkin pääomalla pääsee kiinni sijoitukseen. Sijoittajan kannattaa kuitenkin tehdä taustatyöt huolella ja vertailla uudiskohteiden sijaintia, hintoja ja rakennuttajia. Parhaan sijainnin omaava ja neliöhinnaltaan edullisin kohde on sijoittajalle useimmiten paras vaihtoehto.
Kaarto muistutti myös uudiskohteiden riskeistä, joita ovat mm. korkeampi hinta, pienempi vuokratuottoprosentti ja mahdollinen viive ennen vuokratuoton saamista. Lisäksi tulevat mahdolliset taloyhtiölainariskit, minkä vuoksi on tärkeää, että osakkeet ovat jakaantuneet tasaisesti.
Taloyhtiölainat mahdollistavat asuntorakentamisen ja korjaushankkeet erityisesti kasvukeskuksissa. Kaarto havainnollisti esimerkein, miksi sijoittajan on tärkeää perehtyä taloyhtiölainojen käytäntöihin. Lainaehtojen, maksuaikataulujen ja lainaosuuksien jakautumisen ymmärtäminen on keskeistä kannattavan ja kestävän sijoituspäätöksen tekemiseksi ja verohyötyjen saamiseksi.
Tilaisuuden lopuksi käydyssä paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa sijoittajien osallistumista taloyhtiön päätöksentekoon, sijoituskohteeseen tutustumista sekä vihreiden arvojen merkitystä sijoittamisessa. Miia Jämsän juontamassa keskustelussa panelisteina olivat Marko Kaarron lisäksi Heidi Simonen Kodin isännöinti Oy:stä sekä asuntosijoittaja Miika Jokisaari.
Tämän rahapajan artikkelin on kirjoittanut freelancer toimittaja Hanna Perkkiö.
Mikäli asumisen asiat kiinnostavat uusia ideoita nämäkin mielenkiintoiset luentotallenteet löydät @AsumisenUudetTuulet Youtube kanavaltamme ja luentodiat Asumisen kehittämisen materiaalipankistamme – Sydänsuomessa .
Asumisen uusista tuulista Sydänsuomessa: mirva.puustjarvi@pihtipudas.fi / +358405394007 SavoGrow: jenna.tyyska@savogrow.fi / +358406421751 NIHAK: reetta.nummelin@nihak.fi / +358504312033