Asumisen uusi suunta: Kunnat kehittävät luovia malleja asuntotarjontaan
Innovatiivisista ratkaisuista saatiin esimerkkejä Asumisen uudet tuulet maakuntien rajoilla -hankkeen ensimmäisessä Rahapaja-työpajassa Haapajärvellä 12.2.
Alueen kunnilla on yhteinen haaste: miten varmistaa asuntotarjonta, joka vastaa eri ikäryhmien ja elämäntilanteiden tarpeisiin. Haapajärven kaupunginjohtaja Jonna Tamminen totesikin avauspuheenvuorossaan, että kuntien on tärkeää yhdessä miettiä ratkaisuja pito- ja vetovoiman säilyttämiseksi. Naapurikaupunki Nivala on esimerkki seutukaupungista, jossa asuntotarjonnalla on tärkeä merkitys muun muassa yritysten työntekijöiden houkuttelemiseksi paikkakunnalle.
– Tulijoita olisi, muttei vuokra-asuntoja. Sitä työtä on pyritty viemään viime vuosina aktiivisesti eteenpäin, kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu tiivistää. Yksityisen asuntorakentamisen edistämiseksi Nivalan kaupunki on kehittänyt mallin, jossa kaupunki voi suunnata sijoitusvaroja sijoitusasuntoihin tai kiinteistörahastoon. Käynnistämistä odottavista kohteista on ostettu kaksi osaketta, jotka laitetaan vuokralle 4 prosentin tuottotavoitteella.
– Tällä tavalla on saatu kaksi rivitalohanketta käynnistettyä paikkakunnalle, Karikumpu toteaa.
Nivalan asuntopoliittinen ohjelma tukee kaupungin kasvua ja kehittymistä sekä toimivaa ja turvallista asuinympäristöä. Tavoitteena on tarjota eri elämäntilanteisiin ja koko elämänkaarelle sopivia asumisvaihtoehtoja, jotka tukevat paikkakunnalle asettumista. Kehittämistyötä ohjaa asuntopoliittinen toimikunta, joka kokoaa saman pöydän ääreen kaupungin johtoa ja luottamushenkilöitä sekä kaupungin vuokrakotiyhtiön ja teollisuuskylän johtoa. Nivalassa on tehty aktiivista työtä myös maanhankinnassa ja kaavoituksessa. Kaupungilla on tarjolla tontteja niin omakotiasumiseen kuin kerros- ja rivitalorakentamiseen. Keskustaan viime vuosina valmistuneet kerrostaloasunnot ovat Karikummun mukaan olleet erittäin kysyttyjä.
– Uudiskohteet ovat parantaneet taajaman kaupunkikuvaa valtavasti, kun entistä on purettu pois ja uutta rakennettu. Asumalla omaan kotiin: Kärsämäellä kehitettiin uudenlainen asumisen malli
Kärsämäellä on kehitetty oma asumisen malli, jolla halutaan parantaa kunnan houkuttelevuutta lapsiperheiden silmissä. Asumalla omaan kotiin tarjoaa uudenlaisen tavan päästä kiinni omaan asuntoon ilman lainapääomaa. Vuonna 2022 paikkakunnalle valmistui kunnan asuntoyhtiön rakennuttamana neljä omakotitaloa, jotka on annettu vuokralle. Vuokralaisella on oikeus lunastaa rakennus itselleen 25 vuoden sopimuskauden aikana tai sen jälkeen. Maksetuista vuokrista puolet lasketaan lunastuksen yhteydessä esihinnaksi omakotitalon kauppaan. Kärsämäen Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Anu Tuovinen kertoo, että kampanja kohdistettiin lapsiperheille, jotka ovat valmiita muuttamaan Kärsämäelle.
– Malli on kehitetty lähtökohtaisesti nuorille perheille, jotka pääsevät tätä kautta helposti käsiksi omaan kotiin. Asunnosta on helppoa irtautuakin tarvittaessa, jos elämäntilanne muuttuu tai työpaikka siirtyy muualle. Rakennushanke on vapaarahoitteinen, ja kunnan kehittämisrahasto on sijoittanut siihen 30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Vuosittaisia kustannuksia kunnalle ovat vakuutus ja kiinteistövero, ja jonkin verran kertyy myös hallintokuluja. Asukas vastaa kaikista asumisen kuluista. Tuovisen mukaan palaute kampanjasta on ollut kiittävää, ja alustavia suunnitelmia on tehty kahden uuden kohteen rakentamisesta.
– Kunta on suhtautunut tähän myönteisesti. Täällä on haluttu tukea idearikasta ja innovatiivista toimintaa ja lähteä kokeilemaan uusia keinoja.
Oulaisten osuuskuntamalli: yhteisöllisyyttä ja joustavuutta seniorien asumiseen Reino Yli-Honkola esitteli Oulaisissa kehitettyä seniorien osuuskuntamallia, joka tarjoaa edullisen asumisvaihtoehdon yli 55-vuotiaille. Kiinteistöt sijoittuvat palveluiden lähelle, ja niissä yhdistyvät omistusasumisen sekä vuokra-asumisen edut.
– Ikäihminen haluaa asua usein palvelujen läheisyydessä ja turvallisessa ympäristössä. Hänellä ei kuitenkaan välttämättä ole halua tai mahdollisuutta sijoittaa suuria rahamääriä asumiseen, Yli-Honkola toteaa. Ikääntyneiden asumisratkaisuihin tarvitaan vaihtoehtoja, sillä ympärivuorokautisen hoivan kustannukset ovat korkeat. Osuuskunta-asuminen tarjoaa yhteisöllisen ja turvallisen välimallin palveluasumisen ja omistusasumisen vaihtoehdoksi. Osuuskunnassa rahallinen sijoitus on pieni verrattuna omistusasumiseen. Osuuskuntaan liittyvä asukas maksaa noin 2 prosenttia asunnon hinnasta osuuskuntamaksuna. Kun asukas muuttaa pois, osuuskunta lunastaa asunnon takaisin indeksikorotus huomioiden. Osuuskuntamallissa asukkaat voivat saada asumistukea, kuten vuokra-asunnoissa. Asukkaat hallinnoivat osuuskuntaa, ja menot katetaan vastikkeilla. Oulaisissa sovelletun osuuskuntamallin tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja ehkäistä yksinäisyyttä. Asunnoissa on oma sisäänkäynti ja postilaatikko, mutta käytössä on myös yhteisiä tiloja, kuten kokoontumis- ja saunatilat. Rakennushankkeen kustannuksista katetaan noin 98 % lainalla, ja hankkeet toteutetaan julkisella urakkakilpailulla. Suunnittelussa painotetaan yksikerroksisia ratkaisuja, jotka tukevat esteettömyyttä ja helppoa liikkumista.
Haapajärven puutalokortteli: esteetöntä ja innovatiivista asumista
Haapajärvellä on viime vuonna valmistunut uusi puutalokortteli, joka tarjoaa yhteisöllistä ja esteetöntä asumista. Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen tavoitteena on ollut luoda uudenlaista vuokra-asumista, joka vastaa alueen kasvavaan esteettömien asuntojen tarpeeseen. Hanke sai vuonna 2021 Ara:n avustus- ja korkotukilainapäätöksen. Toimitusjohtaja Taina Ruhalan mukaan ajoitus oli oikea, sillä vastaavaa rahoitusta ei enää ole mahdollista saada.
– Ratkaisevaa rahoituksen saamisessa oli se, että kyseessä oli aluerakentamisen hanke, jossa luotiin uudenlaista konseptia. Uusi puutalokortteli koostuu 20 asunnosta, joista 11 on suunniteltu erityisesti yli 55-vuotiaille nykyaikaisten esteettömyysvaatimusten mukaisesti. Loput yhdeksän asuntoa ovat tavanomaisia perhe- ja vuokra-asuntoja. Korttelissa on myös kylätalo, joka tarjoaa asukkaille yhteiset kokoontumis- ja saunatilat sekä pyykkituvan. Asunnot hyödyntävät matalakaukolämpöä, ja puurakentaminen sekä ympäristöystävälliset materiaalit tukevat ekologista asumista. Suunnittelun ytimessä on ollut asukkaiden kuunteleminen ja käyttäjälähtöisyys.
– Meidän pitää vastata siihen, millaista elämää ihmiset haluavat täällä viettää, Ruhala korostaa. Hanke kattaa yhteensä noin tuhat neliötä asuinpinta-alaa, ja kustannukset olivat kaikkiaan 3,9 miljoonaa euroa. Senioriasuntojen rakentamiseen saatiin puoli miljoonaa euroa Ara:n erityisryhmäavustuksena. Kaupunki maksoi korkotukilainapäätöksen mukaisen omavastuuosuuden. Puutalokortteli parantaa kaupungin vetovoimaa ja tarjoaa ikääntyneille mahdollisuuden asua kotona pidempään. Kortteli toimii myös esimerkkinä muille kunnille yhteisöllisen asumisen toteuttamisesta ja tarjoaa mallin, jota voidaan laajentaa tulevaisuudessa.
Tämän ensimmäisen rahapajan artikkelin on kirjoittanut freelancer toimittaja Hanna Perkkiö.
Mikäli asumisen asiat kiinnostavat uusia ideoita nämäkin mielenkiintoiset luentotallenteet löydät @AsumisenUudetTuulet Youtube kanavaltamme ja luentodiat Asumisen kehittämisen materiaalipankistamme – Sydänsuomessa .
Asumisen uusista tuulista Sydänsuomessa: mirva.puustjarvi@pihtipudas.fi / +358405394007 SavoGrow: jenna.tyyska@savogrow.fi / +358406421751 NIHAK: reetta.nummelin@nihak.fi / +358504312033