Osallistavalla budjetoinnilla parempaa asuinympäristöä
Mitä tapahtuu, kun kuntalaisille annetaan oikeasti mahdollisuus päättää, mihin yhteisiä varoja käytetään? Joensuussa ja Tohmajärvellä tähän kysymykseen on haettu vastauksia osallistavan budjetoinnin kokeiluilla. Asumisen uudet tuulet -hankkeen Strategiapajassa kuultiin kaksi erilaista ja inspiroivaa esimerkkiä osallistavasta budjetoinnista.
Osallistava budjetointi on keino tuoda kuntalaiset ja paikalliset toimijat mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon julkisten varojen käytöstä. Suomessa osallistavaa budjetointia on käytetty jo usean vuoden ajan, monin eri tavoin. Yhtä oikeaa mallia ei ole, mutta kaikkia niitä yhdistää kuntalaisten mukaan ottaminen vuoropuheluun.
Joensuu: arjen ideat näkyviksi
Joensuussa osallistava budjetointi otettiin osaksi kaupungin osallisuusohjelmaa vuosille 2021–2025. Kaupungin kokemuksista kertoi Strategiapajassa osallisuus- ja hyvinvointipäällikkö Heini Lehikoinen.
– Aluksi benchmarkkasimme muiden kokemuksia ja perehdyimme tutkimuksiin. Pian kävi ilmi, ettei ole olemassa yhtä selkeää mallia. Olennaista on se, että kuntalaiset ovat tavalla tai toisella mukana keskustelussa julkisten varojen käytöstä, Lehikoinen kuvaa.
Joensuussa päätettiin kokeilla monipuolisesti erilaisia osallistumisen ja tiedonkeruun tapoja: kyselyitä, katselmuksia ja äänestyksiä. Kehittämiskohteille haettiin rahoitusta sekä kaupungin budjetista että Leader-tuen kautta.
Tulokset näkyivät konkreettisesti eri puolilla kaupunkia. Lasten parlamentin aloitteesta kouluille hankittiin pihavälineitä ja nuorisotalojen aukioloaikoja pidennettiin. Katselmuksissa esiin nousseiden ehdotusten pohjalta kunnostettiin retkeilyreittejä, hankittiin siirrettävä pumptrack-rata sekä parannettiin asuinalueiden ympäristöä ja valaistusta.
Kokeilut toivat hallintoa lähemmäs arkea.
– Parhaimmillaan ne lisäsivät asukkaiden tunnetta siitä, että heidän mielipiteillään on oikeasti merkitystä, Lehikoinen sanoo.
Joensuun kokeilut vahvistivat havaintoa, että osallistuminen painottui usein valmiiksi aktiivisiin kuntalaisiin ja uusien ryhmien houkuttelu vuoropuheluun oli haastavaa. Esiin nousi myös huoli, kuinka alueellinen tasa-arvo huomioidaan osallistavan budjetoinnin toteutuksessa. Haasteita aiheuttivat myös rajallinen budjetti, verrattain lyhyt toteutusaika ja viestintä. Lisäksi hankkeiden ylläpitokustannuksia ei aina osattu huomioida talousarviossa.
Jatkossa Joensuussa tavoitteena on kiinnittää osallistava budjetointi pysyvämmäksi osaksi kaupungin rakenteita. Kuntalaisia halutaan mukaan entistä aikaisemmassa vaiheessa esimerkiksi päiväkotien ja ulkoalueiden suunnitteluun, ja heidän toiveitaan hyödynnetään tulevien vuosien talousarvioissa aiempaa systemaattisemmin.
Kymppitonni päätäntävaltaa – Tohmajärven rohkea kokeilu
Tohmajärvellä osallistava budjetointi sai täysin omanlaisensa muodon. Kahdella edellisellä valtuustokaudella jokaiselle valtuutetulle annettiin 10 000 euroa käytettäväksi konkreettiseen kehittämiskohteeseen oman harkintansa mukaan. Ennakkoluulottomasta mallista uutisoitiin jopa valtakunnallisessa mediassa.
Vajaan 3 900 asukkaan kunnassa moni valtuutettu suuntasi rahansa oman lähiympäristön kohteisiin: liikunta- ja virkistyspaikkoihin, kylien yhteisiin tiloihin ja arjen pieniin mutta merkityksellisiin parannuksiin. Osa yhdisti voimansa suuremmiksi kokonaisuuksiksi, ja kehittämisrahaa hyödynnettiin myös Leader-tuen omarahoitusosuutena. Tavoitteena oli alusta asti pitkävaikutteiset investoinnit. Kaikki ideat kulkivat normaalin kunnallisen päätöksentekoketjun kautta: kunnanhallitus käsitteli esitykset ja valtuusto hyväksyi ne.
– Mikä hienointa, valtuusto kunnioitti aina yksittäisen päättäjän ideaa. Kokeilu vahvisti kylien elinvoimaa ja lisäsi asukkaiden tunnetta siitä, että myös pieniin kyliin kannattaa investoida, kunnanjohtaja Mikko Löppönen kertoo.
Seuraavalla valtuustokaudella (2021–2025) mallia kehitettiin edelleen. Investointeihin kehittämisrahaa myönnettiin edelleen 10 000 euroa valtuutettua kohden, mutta vaihtoehtoisesti valtuutettu pystyi käyttämään kehittämisrahan käyttötalouteen kohdistuviin hankintoihin, jolloin myönnetty kehittämisraha oli 2 000 euroa. Kunta nimesi myös vastuuhenkilön huolehtimaan kilpailutuksista.
Kehittämisrahalla toteutettiin muun muassa koirapuisto, hiljaisia oppimistiloja peruskouluihin, bänditiloja nuorille sekä liikunta- ja virkistysalueita. Kokeilu sitoutti valtuutettuja kunnan kehittämiseen ja antoi heille konkreettista toimivaltaa. Mallia ei ole jatkettu nykyisellä valtuustokaudella. Kiristyneen kuntatalouden ohella päätökseen vaikutti ennen kaikkea se, että kehittämisrahalla on saatu jo niin paljon aikaan.
– Neljässä vuodessa syntyi yhteensä 270 000 euron edestä investointeja. Ne eivät horjuttaneet kuntataloutta, mutta vaikuttivat elinvoimaan sitäkin enemmän, Löppönen tiivistää.
Tutustu esityksiin tarkemmin asumisen materiaalipankista ja katso esitykset youtube-kanavalla.
Teksti: Hanna Perkkiö & Jenna Tyyskä, projektipäällikkö, Asumisen uudet tuulet maaseudun rajoilla
Asumisen uudet tuulet maakuntien rajoilla -hankkeen tavoitteena on kehittää asumisratkaisuja ja nostaa asuminen keskeiseksi osaksi maaseudun kehittämistä.
Pihtiputaan kunnan hallinnoimassa hankkeessa ovat mukana Sydänsuomessa, SavoGrow ja NIHAK. Hanke toteutetaan kolmen maakunnan (Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo) alueella, ja siihen osallistuu yhteensä 20 kuntaa. Hanke toteutetaan vuosina 2024–2026, ja sen rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus / Euroopan maaseuturahasto.