Onko maaseudulla asuminen jatkossa mahdollista? Onko maaseudulla asuminen tärkeää ja jos on, niin kuka sen rahoittaisi?
Asumisen uudet tuulet –hankkeen Rahapaja ja Strategiapaja kohtaavat –tilaisuudessa 23. tammikuuta etsittiin ratkaisuja maaseutukuntien ja -kaupunkien asumisen haasteisiin.
– Alueen kunnilla on samat haasteet ja sama potentiaali. Rahapaja järjestettiin, jotta saimme ajantasaista tietoa EU:n rahoitusinstrumenteistä, paikallisista vaihtoehdoista ja keskustelua uusista ratkaisuista, NIHAKin projektipäällikkö Emmi Rahikka kertoo tilaisuuden taustasta.
Vaikuttaa siltä, että asuntorahoittamisen rakenteet ja toimintamallit eivät palvele tämänhetkistä todellisuutta maaseudulla missä asuntokanta on korjausvelkaista, uudisrakentamisesta kiinnostuneita olisi sekä kunnallisella että yksityisellä puolella, mutta rahoitusta on vaikeaa saada.
– Rakentamisen ja rahoittamisen näkökulmasta ratkaisuja on olemassa, mutta ne vaativat usein uusia tapoja ajatella, yhteistyötä sekä eri rahoitusinstrumenttien apua ja joustoa. Samoihin haasteisiin törmätään myös kaupungeissa, NIHAKin projektipäällikkö Reetta Nummelin totesi avauspuheenvuorossaan.
Asumisen ympärille tarvitaan vahvempaa poliittista keskustelua ja linjanvetoa, jotta kaupunki- ja maaseutualueiden väliset erot asumiskehityksessä eivät kasvaisi entisestään.
– Nykyinen kehityskulku osoittaa, että maaseutualueiden asuttuna säilymistä koskevat tavoitteet eivät kaikilta osin heijastu johdonmukaisesti muuhun päätöksentekoon. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka pitkäjänteisesti ja systemaattisesti maaseudun asumisen edellytyksiä tosiasiallisesti tuetaan eri hallinnonaloilla. Pelkkä hankerahoitus ei riitä varmistamaan tavoitteiden toteutumista, vaan maaseudun asuttuna säilymisen tulisi näkyä vahvemmin myös muussa päätöksenteossa, Elinvoimakeskuksen Kaisa Vihinen summasi tilaisuuden chat-keskustelussa.
Suoraa puhetta asuntorahoituksen kipupisteistä
Asuntorahoituksen mahdollisuuksiin pureuduttiin paneelikeskustelussa, jossa mukana olivat Kuntaliiton Laura Hassi, maa- ja metsätalousministeriön Marianne Selkäinaho, Rak-Fix Oy:n Tiina Tanskanen, OP Suomenselän Mika Korkia-Aho, Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen sekä projektipäällikkö Reetta Nummelin.
Keskustelu käynnistyi kysymyksellä maaseudun asuntorahoituksen esteistä ja siitä, kenen vastuulla niiden ratkaiseminen on. Keskustelijat näkivät ongelman monisyisenä. Kunnat painivat mittavan korjausvelan kanssa, ja pienillä paikkakunnilla markkinat ovat suppeat. Pienempi väkimäärä tarkoittaa vähäisempää kysyntää ja kauppamääriä, mikä heijastuu asuntojen arvoihin ja rahoituksen saatavuuteen.
– Käsitetty kysyntä tai sen puute ei ole todenmukaista – se kuvaa vain jo olemassa olevaa. Kyläseurat, kyläkaupat ja muut yhteisöt saavat jatkuvasti kyselyitä taloista, tonteista tai kausiasunnoista, jotka voisi muuttaa vakituiseen asumiseen sopivaksi. Useimmiten joudutaan vastaamaan ei-oota: vapaita tai soveltuvia taloja ei ole tai kiinteistöt menevät niin sanotusti tiskin alta. Vuokrattavia kiinteistöjä on todella vähän. Tämä näkymätön kysyntä on vaikea todentaa. Laajempi kysymys on se, kuinka pitkälti annetaan markkinavoimien säädellä maaseutuasumista. Esimerkiksi Skotlanti on jo valinnut toisenlaisen tien, Keski-Suomen Kylät ry kommentoi tilaisuudessa.
Erityisen vilkasta keskustelua herättivät pankkilainan saamisen ehdot ja vakuusarvo remonttia vaativissa kohteissa. Esille nousi ajatus erityisestä valtiontakauksesta harvaan asuttujen tai muuttotappioalueiden omakotitaloihin, jotka kaipaavat remonttia, mutta joiden vakuusarvot eivät kata koko rahoitustarvetta. Jos takaus kattaisi myös remonttikulut, se laajentaisi asunnonhankinnan mahdollisuuksia.
Kustannusten nousu vaikuttaa kaikkialla sijainnista riippumatta. Vaikka rakentaminen maksaa maaseudulla yhtä paljon kuin kaupungissa, myyntihinta tai vuokratuotto ei aina vastaa sitä. Maaseudulle muuttavat ovat monesti käteviä käsistään ja osaavat huoltaa, korjata ja rakentaa omin käsin – tällaiset seikat tulisi pystyä huomioimaan rahoituspäätöksissä.
– Kuinka rahoituksessa huomioidaan ihmisten persoonalliset ominaisuudet ja osaaminen? Jos osaa tehdä itse, kustannukset ovat eri kuin silloin, jos tarvitsee apua kaikkeen, Inkeri Palmio huomautti tilaisuuden chatissa.
Maaseudulla on myös etunsa. Koska kiinteistöjen ja asuntojen hinnat ovat alhaisemmat, asuntolainaan riittää usein pienempi palkkatulo kuin vastaavaan asuntoon kaupungissa. Myös monipaikkaisuus on suuri mahdollisuus maaseudulle; jos verkkoyhteydet ja paikalliset palvelut ovat kunnossa moni voi yhdistellä maaseudulla ja isossa kaupungissa asumista joustavasti.
Maaseudun asuminen on myös eurooppalainen kysymys
Maaseudun asuntojen arvon lasku ja rahoitusvaikeudet eivät ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan kyse on koko Eurooppaa koskettavasta rakenteellisesta ongelmasta. EU:n näkökulmaa maaseudun asumiseen valotti tilaisuudessa videon välityksellä keskustan europarlamentaarikko ja maatilayrittäjä Elsi Katainen, joka on jättänyt maaseutualueiden asuntopolitiikasta Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen.
Katainen perää komissiolta aloitteita, joilla keskuskaupunkien ulkopuolelle syntyviin työpaikkoihin saataisiin paremman asuntopolitiikan keinoin osaavia työntekijöitä. Lisäksi hän kysyy, aikooko komissio vaikuttaa siihen, että maaseudun kiinteistöjen arvojen kireään määrittelyyn saataisiin helpotusta.
– Kun lainansaantia helpotetaan ja vakuusarvoja arvioidaan reilummin, voidaan niillä alueilla, joissa työpaikkoja yhä syntyy, uudistaa asuntokantaa ja lisätä houkuttelevuutta. Tämä puolestaan vahvistaa asuntojen arvoja, vakuuksia ja edelleen rahoituksen saatavuutta, Katainen muistuttaa.
Katainen painottaa myös, ettei EU:n pankkisääntely suoraan estä rahoitusta heikommallakaan vakuusarvolla, jos pankki on riittävän vakavarainen ja valmis ottamaan osan riskistä.
Mahdollisuuksia luo myös EU-komission suunnittelema investointijärjestelmä, jonka tavoitteena on kohtuuhintaisen ja kestävän asumisen edistäminen.
– Esimerkiksi suomalainen puurakentaminen vastaa strategian tavoitteeseen ympäristöystävällisestä ja korkealaatuisesta rakentamisesta, Katainen toteaa.
EU:n rahoitusvälineet ja poliittinen tahto puntarissa
Erityisasiantuntija Joni Rauhansalo Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimistosta Brysselistä kertoi puheenvuorossaan EU:n rahoitusinstrumenttien mahdollisuuksista. Vaikka asuntopolitiikka kuuluu virallisesti jäsenvaltioiden vastuulle, myös Brysselistä löytyy keinoja vaikuttaa siihen. Kohtuuhintaisen asumisen saatavuus on noussut vahvasti myös EU:n agendalle.
– Komissio on tunnistanut sen, että tämä ongelma koskee niin isoja kaupunkeja kuin harvaan asuttuja maaseutualueita. Tosin isojen kaupunkien tilanne usein korostuu tässä keskustelussa, Rauhansalo totesi.
Laajasti Euroopan maita koskevat muun muassa rakentamisen kustannusten ja vuokrien nousu, investointien ja rakennuslupien vähentyminen sekä kasvava ahtaasti asuvien ja asunnottomien määrä.
Komission julkaisemassa kohtuuhintaisen asumisen ohjelmassa esitetään keinoja tilanteen parantamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi asuntotarjonnan lisääminen, investointien liikkeelle saaminen yhteistyössä pankkien kanssa sekä valtiontukisääntöjen uudistaminen.
Maaseudun ilot ja murheet eivät sovi kaikille
Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoro myös Karttulassa asuvalta kansanedustaja Tuula Väätäiseltä, joka kuvaili elämänmakuisesti maaseudulla asumista kaikkine iloineen ja murheineen.
Väätäinen muistutti, että tutkitusti moni suomalainen haaveilee punaisesta tuvasta ja perunamaasta tänäkin päivänä. Unelman tiellä on kuitenkin monia käytännön haasteita, joista rahoitus on vain yksi. Liikenneyhteyksien puutteet, teiden kunto ja palvelujen keskittäminen vaikeuttavat arkea kasvukeskusten ulkopuolella.
Asuntorahoituksen ja lainansaannin vaikeuksiin Väätäinen peräänkuuluttaa yhteiskunnallista keskustelua: voisiko suhtautumista maaseutuasumiseen muuttaa myös päätöksentekotasolla?
– Uskon, että kun luodaan yhteiskuntana hyvät edellytykset, nykyistä useampi voisi asettua maalle, Väätäinen totesi.
———————————————————————————
Tilaisuudessa esitetyt materiaalit löytyvät hankkeen materiaalipankista sekä esitysten tallenteet hankkeen Youtube-kanavalta.
————————————————————————————–
Teksti: Hanna Perkkiö & Emmi Rahikka, projektipäällikkö, Asumisen uudet tuulet maaseudun rajoilla
Asumisen uudet tuulet maakuntien rajoilla -hankkeen tavoitteena on kehittää asumisratkaisuja ja nostaa asuminen keskeiseksi osaksi maaseudun kehittämistä.
Pihtiputaan kunnan hallinnoimassa hankkeessa ovat mukana Sydänsuomessa, SavoGrow ja NIHAK. Hanke toteutetaan kolmen maakunnan (Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo) alueella, ja siihen osallistuu yhteensä 20 kuntaa. Hanke toteutetaan vuosina 2024–2026, ja sen rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus / Euroopan maaseuturahasto.