Sydänsuomessa, Suomen eteläisimmän erämaan luonnossa, on persoonallisia matkakohteita ja menneiden aikojen mystiikkaa
Pohjoisessa Keski-Suomessa on seitsemän kunnan muodostama Sydänsuomen matkailualue, johon kuuluvat Kannokoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Viitasaari.
Sydänsuomen korpimetsissä ja sumuisilla suomailla on juuret tarinankerronnan ja parantavien loitsujen perinteillä. Suon laulun kerrotaan jäävän soimaan siellä vierailleen sydämeen.
Vajaan kolmen tunnin ajomatkan päässä Tampereelta ja parin tunnin ajomatkan päässä kolmeltakin eri lentokentältä sijaitseva Suomen eteläisin erämaa keskellä Suomea tarjoilee rauhaa etsivälle tarujen ja luontoelämysten aarreaitan.
-Keski-Suomeen on ihmisen helppo tulla. Tämä on kautta aikain ollut kansojen kohtaamispaikka. Hämäläisten, lappalaisten ja savolaisten heimojen sulatusuunissa otetaan kaikki lämmöllä vastaan, Sydänsuomen luontomatkailun kasvuohjelma -hankkeen projektipäällikkö Jenni Leppilahti sanoo.
Luonto voimaannuttaa
Sydänsuomen alueella luonto ja sen taianomaisuus ovat pääosassa.
Kaksi kansallispuistoa, Salamajärvi ja Pyhä-Häkki, ovat lohkareluolastoineen ja avarine suoalueineen mieleenpainuva kokemus kenelle tahansa.
Haltijasatumaisissa, naavaisissa korpimetsissä, kulkija kohtaa mykistävän rauhan ja hiljaisuuden. Kivikkoiset kankaat, huumaavalta tuoksuvat suot ja helpot, monipuoliset reitistöt tarjoavat unohtumattomia eräkokemuksia ensikertaisellekin.
Alueen linnusto on runsas, ja Peuran polulla on mahdollista nähdä vaikkapa muualla Suomessa jo harvinainen metsäpeura.
Luonnossa liikkumisessa Leppilahden mukaan ihaninta on kiireettömyys ja se, ettei siellä tarvitse suorittaa mitään.
-Ajan voi käyttää hetkessä elämiseen, läsnä olemiseen ja itsensä kuunteluun. Tähän tarjoaa hyvän mahdollisuuden esimerkiksi aistikas suoretki oppaan kanssa. Luonnossa on mahdollisuus kohdata kanssaihmiset aivan eri tavalla aidosti ja syvällisesti kuin hälyisissä kahviloissa, Leppilahti sanoo.
Sydänsuomessa aika on rauhoittavalla tavalla pysähtynyt. Pyhä-Häkin kansallispuistossa, Mastomäen jyhkeissä männiköissä puiden keski-ikä on 250 vuotta.
Puiston tunnetuin ja samalla halatuin puuvanhus on nyt jo kelottunut Vanha iso puu. Se aloitti kasvunsa vuonna 1518. Noilta ajoilta ja vieläkin kauempaa juontavat juurensa alueen parantamisen perinteet.
-Sydänsuomen suomailla, kaukana kaikesta, on iät ajat ollut näkijöitä ja parantajia, jotka auttoivat ihmisiä luonnollisilla kyvyillään, Sydänsuomen luontomatkailun kasvuohjelma -hankkeen projektiasiantuntija Jasmine Välikangas kertoo.
Menneiden aikojen mystiikkaa hyvinvointipalveluissa
Parantamisperinne elää Sydänsuomessa edelleen vahvana. Uuden sukupolven kansanparantajilla ja henkisillä valmentajilla on sama syvä luontoyhteys kuin edeltäjillään, vaikka käytössä on omat modernit konstit.
Sauna, suo ja loitsulaulanta liittyvät niihin vahvasti edelleen.
-Sydänsuomen alueella on mahdollista saada perinteisiin ja menneiden aikojen mystiikkaan pohjautuvia hyvinvointipalveluita: seremoniakylpyjä, kauneushoitoja, saunotusta, yrttihierontaa, ääni- ja energiahoitoja, enkelihypnoosihoitoja, luontojoogaa, meditaatiota, astrologiaa sekä erilaisia ohjattuja rentoutusharjoituksia. Tänne tullaan parantumaan pitkienkin matkojen päästä edelleen, Välikangas sanoo.
Välikankaan mukaan jokainen meistä kaipaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi voidakseen hyvin.
-Luonnon keskellä se tapahtuu kuin itsestään, täällä pääsee lähemmäs itseään. Kokemusta vahvistaa se, että olemme soiden voima-alueella. Soiden tehtävänä on ollut puhdistaa vesiä, ja me ihmiset olemme 70-prosenttisesti vettä. Kenties parantajat puhdistavat ihmisten sisäisiä vesiä, jotta luovuus ja ilo pääsevät virtaamaan taas vapaasti, Välikangas pohtii.
Suo aistillisuudessaan ja arvokkuudessaan on vahvasti sidoksissa suomalaiseen sielunmaisemaan. Luonnontilaisena suo on suomalaisinta maisemaa alkuperäisimmillään.
Vielä 1900-luvun alussa maa-alastamme jopa kolmannes oli suota. Suo on ollut hautapaikka ja kätköpaikka, portti tämän ja tuonpuoleisen välillä. Suon aarteet – lakat ja karpalot – ovat tänä päivänä tavoiteltuja vitamiinipommeja ja kotoperäisistä marjoistamme juhlavimpia.
Suon ylle levittyvä aamu-usva on kuvattu moneen taideteokseen. Suon tuoksusta, erikoisista kasvi- ja eläinlajeista sekä aavan, hyllyvän maan mystillisestä kauneudesta ja vastauksia antavasta viisaudesta ovat monet kirjailijat kirjoittaneet.
Sydänsuomen soiden laulu kutsuu Välikankaan mukaan kulkijan syvälle suomalaisuuteen. Suomaiden ja saunojen salaisuutta on vaalittu Suomen sydämessä ja sen tarinat koottu uudelleen kerrottaviksi alueen historiaa tuntevan Aino Erkkilän johdolla.
Syvä ja uutta synnyttävä suo laulaa tarinaa sisusta, vedestä ja valosta ja ihmeellisestä voimasta. Parantajien perinnettä pitävät yllä muiden muassa Nykälän noita, Löytölän tytär ja Alma Peuranluoma.
Tarinoiden ja tarinankertojien Sydänsuomi
Jos noidat ja loitsijat eivät ole tuttuja, tuntee moni ainakin tarinat, Karstulassa vuonna 1890 syntyneen Nättijussin legendan sekä Pihtiputaan mummon, jonka ymmärrettäväksi tule sanonnan mukaan kaikki uutiset aina kirjoittaa.
Pihtiputaalla on sen innoittamana jo yli 30 vuoden ajan valittu kolmen vuoden välein Pihtiputaan mummo, jota vierailijoiden on mahdollista päästä tapaamaan.
Sydänsuomen kerrontaperinteen vahvuudesta muistuttaa myös Suomen historian isänä pidetty, suomen kielen tutkimuksen ja kirjastolaitoksen kehittäjä Henrik Gabriel Porthan, joka syntyi Viitasaarella vuonna 1739.
Porthan keräsi ensimmäisenä suomalaisena kansanrunoja ja murresanoja talteen, ja keksi matkoillaan lintujen nimiä, kuten kottaraisen ja palokärjen. Porthanin kirjakieleen tuomia muita sanoja ovat mm. keijukainen, mökkiläinen ja umpisuomalainen.
Nykypäivän sydänsuomalaisia tarinankertojia edustavat esimerkiksi muusikot Paula Vesala ja Pete Parkkonen.
Pysähdy ja jää yöksi
Sydänsuomi koostuu pienistä kunnista, joissa jokaisessa on omanlainen hauska tunnelmansa ja pieniä uniikkeja yrittäjiä ja yrityksiä tarinoineen.
Moni on ajanut Viitasaaren ohi, kenties pysähtynyt joko siellä tai Pihtiputaalla tankkaamassa. Mutta kuinka moni voi kertoa yöpyneensä niliaitassa tai edes tietää, mikä niliaitta on alun perin ollut?
Järvisuomen pohjoisreunassa vesistöjä on kaikkialla, joten mökkimajoitus Sydänsuomessa on Leppilahden mukaan varma valinta.
Matkailija voi valita yösijakseen mökkien ja niliaitan lisäksi tunnelmallisen majatalon, glamourin ja valmiiksi varustellun glamping-teltan lähiruoka-aamiaiskorilla tai vaikka lasi-iglun kesäyön kauneuden kokemiseen.
-Pysähtyminen kannattaa. Paikallinen palvelu ja persoonalliset kohteet jäävät varmasti mieleenpainuvana kokemuksena muistoihin, Leppilahti hymyilee.
Luvassa kiinnostavia kesätapahtumia
Pysähtyi Sydänsuomeen sitten päiväksi tai useammaksi, nähtävää ja tapahtumia riittää läpi kesän. Vähän erikoisempia ja ehdottomasti kokemisen arvoisia.
Leppilahti mainitsee kesäkauden aloittavat Helavalkeat, alueen useat kesäteatterit sekä Kivijärvi Jam 3.0, luonnon helmassa toteutetun kansainvälisestikin tunnetun Musiikin aika -tapahtuman, sekä Carstunekruisingin, Keskiaikamarkkinat, Pihtiputaan keihäskarnevaalit ja Traktoritzit, joihin traktorilla tulijoille on vapaapääsy.
Artikkeli on osa Sydänsuomen luontomatkailun kasvuohjelma -hankkeen viestinnän toimenpiteitä. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntäjä on Keski-Suomen liitto. Hanketta hallinnoi Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy.