Siirry suoraan sisältöön

Sydänsuomessa

Euroopan unionin osarahoittama
Keski-Suomen liitto

Kannonkoski on lasten harrastusten paratiisi

Tyypillinen maaseutuun liittyvä myytti on, ettei siellä voi harrastaa mitään. Väärin: jo Kannonkosken harrastekalenterin lukeminen käy harrastuksesta!

Tuomas Koponen osallistuu uuteen Moro-ryhmään, koska siinä voi tehdä kaikkea kivaa. Ohjaaja Arttu Karttusen kanssa he tutustuvat yhdessä keskipakoisvoiman vaikutuksiin.

Lasten harrastusten järjestäminen on Kannonkosken monitoiminaisen Tarja Alaisen lempiaihe. Sen huomaa sekä puheesta että toiminnan paljoudesta.
– Yhteistyö on avainsana onnistumiselle. Olemme pienessä kunnassa saaneet yritykset, yhdistykset ja kunnan puhaltamaan yhteen hiileen ja sitä kautta luotua harrastamiselle puitteet, joista monessa näin pienessä kunnassa ei voida unelmoidakaan, Alanen hymyilee.

No mitä Kannonkoskella sitten tarjoillaan ja kenelle? Kannonkoskella on yhtenäiskoulu, jota käy vähän yli 100 lasta. Kaikki Harrastamisen Suomi -mallin alla järjestettävä toiminta on lapsille ilmaista. Kunnan omarahoitusosuuden lisäksi toimintaa rahoittaa Aluehallintovirasto.

75% harrastusten järjestämiskuluista katetaan Avin avustuksella. Jotta rahoitusta voi saada, lapsille täytyy vuosittain järjestää kartoitus toiveista ja tarpeista. Harrastuskalenteri rakennetaan lapsia kuulemalla. Alainen kiittää ryhmien ohjaajia.
– Minun työnä on hakea harrastustoiminnalle rahaa ja koordinoida sitä, mutta mielelläni myös jalkaudun valvomaan harrastuspaikoille. Sieltä saa tärkeimmän tiedon siitä, mitä lapset haluavat ja missä he viihtyvät. Olen onnekkaassa asemassa, kun huippuohjaajat tekevät enemmän kuin tarvitsisi. He saavat lapset innostumaan ja luotua turvallisen ilmapiirin.

SAFKASANKAREISTA VESISEIKKAILUUN

Maanantaisin kokoontuvat safkasankarit. Safkasankarit kokkaavat ja leipovat kotitalousteemalla. Nuorisotoimi ostaa kerhon ohjauksen paikalliselta 4H-yhdistykseltä. Safkasankareissa on kaksi ryhmää: toinen ykköskakkosluokkalaisille ja toinen isommille. Ryhmät ovat ääriään myöten täynnä.

Käsityöstä innostuneille on tarjolla kädentaitoja ja kässäklubia. Isompien ryhmässä hurruutellaan ompelukoneella ja pienempien ryhmässä harjoitellaan vähemmän vaativilla kädentaidoilla. Kässäryhmät olivat tänä syksynä erityisen toivottuja ja siksi niiden määrää kasvatettiin.

Jäätävässä ja kiekkokoulussa harjoitellaan jääkiekon pelaamista. Kannonkoskella tämä on mahdollista jo alkusyksystä, kun Piispala tarjoaa jäähallifasiliteetin. Kovin monessa 1300 asukkaan kunnassa tämä ei ole mahdollista!

Piispalan fasiliteeteista nautitaan myös vesipeuhu- ja vesiseikkailuryhmässä, jotka tapahtuvat uimahallissa. Käytössä on kaikki hallin välineet merenneidonpyrstöistä lötkypötkyihin.
– On huikeaa nähdä, miten muutamassa vuodessa lasten taidot ovat kehittyneet. Ensimmäisenä vuonna kaikki eivät tahtoneet uskaltaa altaan reunalta mihinkään ja nyt jo hypitään hyppylaudoilta, Alanen kehuu.

LEMMIKKIEN HOITOA JA METSÄSALAPOLIISEJA

Piispalassa kokoontuu myös lemmikkikerho, jossa lapset pääsevät pieneläintilalla tutustumaan kanoihin, poneihin, vuohiin, chinchilloihin ja marsuihin. Joskus ohjelmassa on poniajelua tai vuohien esterata, toisinaan eläinten hoitamista, häkkien tyhjennystä ja eläinten hellittelyä.

Liikkis ja metsäsalapoliisit tarjoavat liikuntaa ulkona: kyseeseen saattavat tulla perinteiset pihapelit koulun alueella tai vaikkapa metsäparkour. Metsäsalapoliiseissa opetellaan luonnossa liikkumisen taitoja sekä tutkitaan muun muassa eläinten jälkiä.

Minecraft-kerhossa lapset pelaavat omilta koneiltaan kotoa käsin, mutta pelaamista ohjaa virtuaalisessa ympäristössä pelialan ammattilainen. Aikaisempina vuosina Kannonkoskella on kokoontunut muun muassa Among us -kerho.
– Among us -kerhoa ehdotti yksi toppuluokkalainen. Minä kysyin, että kännyköilläkö me sitten ollaan, kukin omallamme, niin lapset kertoivat, että sitä voi pelata myös ihan livenä. Sitä me pelattiin koko vuosi! Joskus pitää hypätä itselle tuntemattomaan aiheeseen, eikä se haittaa yhtään, että lapset pääsevät välillä neuvomaan ja opettamaan ja aikuiset oppivat siinä sivussa lisää.

WILMA-VIESTIEN SIJAAN AKTIIVINEN JALKAUTUMINEN KOULUILLE

Alainen korostaa monessa kohtaa, että aktiivisen harrastamisen takana on aktiivinen vuorovaikutus.
– Jos minä veisin koululle mainoksen ja kirjoittaisin Wilmaan, että nyt on tällaisia harrastuksia tarjolla, niin saattaisihan niihin parikymmentä lasta tulla. Mutta ei se riitä! Pitää itsekin olla innostunut ja jalkautua viestimään koululle. Minä menen luokkiin joka syksy ja kerron ikätasoisesti, että mitä mikäkin kerho tarkoittaa ja tarjoaa.

Samalla tehdään myös etsivää harrastustyötä.
– Joskus kuntaan muuttaa lapsia, joilla ei ole vielä kavereita tai vaikkapa yhteistä kieltä muiden kanssa. Silloin me melkein kädestä pitäen etsitään sopiva harrastus ja viedään paikan päälle. Esimerkiksi airsoftiin on hyvin sulautunut sellaisetkin muuttajat, jotka eivät vielä osaa kieltä. Etsivä harrastustyö ei kohdistu koviinkaan moneen, mutta tulokset ovat usein ikimuistoisia. Harrastukset ovat elämässä niitä suojaavia tekijöitä, Alainen kertoo.

MOPON RASSAUSTA ODOTETTIIN MONTA VUOTTA

Tämän vuoden ehdoton helmi on kuitenkin moro-ryhmä. Moro-ryhmässä rassataan mopoja ja muita koneita sekä päästään myös ajamaan niillä. Pojat ovat jo usean vuoden ajan toivoneet Alaiselta rassausryhmää, mutta harrastukseen ei ole löytynyt soveltuvia tiloja. Tänä syksynä Alainen sai yritysyhteistyön kautta hallitilan nuorten käyttöön.

Konekorjaamo Turpeinen Oy:n yrittäjä Janne Turpeinen suhtautuu vaatimattomasti yhteistyön aloittamiseen. Samassa hallitilassa autoalan ammattilaiset korjaavat autoja ja nuoret pojat rassaavat vehkeitään.
– En minä löydä tästä yhtään haittapuolta. Kaikilla ei ole paikkaa tai työkaluja tehdä tätä kotona, vaikka se on mukavaa ja hyödyllistä puuhaa. Pojat tulevat nyt lapa pystyssä kylällä vastaan, kun ovat halliin päässeet, yrittäjä kertoo hymyillen.

Poikaryhmä on tuonut halliin omia laitteita monkeystä mönkkäriin. Syksyn aikana on luvassa rata-ajoa sekä pääsy driftausharjoituksiin. Poikien innostunut puheensorina on loppumaton. Ohjaajille ja Tarja Alaiselle satelee kysymyksiä ja kommentteja.
– Pelkäsin, etten saa tätä poikien toivomaa ryhmää kokoon tilanpuutteen vuoksi. Olen iloinen siitä, että lapset ovat oppineet pyytämään ja toivomaan ja osaavat jo ajatella pidemmälle kuin mihin täällä on harrastusmielessä aiemmin totuttu. Lapset uskovat siihen, että harrastuksia ihan oikeasti pyritään heille järjestämään eikä kysytä toiveita vain sen vuoksi, että on pakko.

NUORET KOKOONTUVAT PIISPALAAN YLI KUNTARAJOJEN

Suurin osa Kannonkosken harrastuksista on avoinna vain kunnan omille lapsille, koska rahoitus tulee koulukohtaisesta avustuksesta. Sen sijaan Crazy Action -illat kokoavat neljän kunnan, Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven ja Kyyjärven, nuoret säännöllisesti yhteen Piispalaan uimaan, kiipeilemään ja liikkumaan ulkona.
– Toisten nuorten kohtaaminen yli kuntarajojen on todella tärkeää, löytyy uusia kavereita ja jopa kesätyöpaikkoja. Samalla kun nuoret kohtaavat, kohtaavat myös kuntien nuorisotyöammattilaiset. Tästä työstä olemme saaneet Kuntagaala-palkinnon, Alainen kertoo.

Kannonkosken harrastusparatiisi on todellinen vetovoimavaltti ja oivallinen esimerkki moneen pikkukuntaan harrastamisen mahdollisuuksista kuntakoosta riippumatta!

Tarja Alainen kartoittaa joka talvi lasten tarpeet ja toiveet harrastustoiminnalle. Niiden pohjalta rakentuu harrastuskalenteri. Tämän vuoden pyydetyin ja odotetuin Moro-ryhmä rassaa koneita, vierailee ajosimulaattorissa, seuraa driftaamista ja pääsee itsekin kokeilemaan ajamista radalla.