Luontoreittien kehittäminen jatkuu uudessa Sydänsuomen matkailun kehittäminen -hankkeessa
Sydänsuomen alueella valmistui vuoden 2024 lokakuussa luontomatkailun MasterPlan2030-suunnitelma. Tämän pohjalta Sydänsuomen matkailun kehittämishanke edistää edelleen reittien tuotteistamista, tarinallistamista ja digitointia. Hankkeessa kartoitetaan myös mahdollisuudet geokätköilyn lisäämiseen alueella.
-Reitit ja luontokohteet ovat tälläkin hetkellä käytettävissä, mutta laaditun suunnitelman pohjalta pyritään reittejä tekemään yhä käyttäjäystävällisimmäksi, kertoo Jenni Leppilahti, Sydänsuomen matkailun kehittäminen -hankkeen projektipäällikkö.
Olennaista hankkeessa on tiivis yhteistyö paikallisten asukkaiden ja yrittäjien ohella myös alueen kuntien kanssa, koska toteutettavat toimenpiteet ja korjaukset tapahtuvat niiden toimesta.
Tutustu Sydänsuomen kärkireitteihin
Jos Sydänsuomen maastot ja luontoreitit eivät ole sinulle vielä tuttuja, niin suosittelemme vierailemaan reiteillämme ja matkailukohteissamme. Ohessa kehittämisen alla olevat kärkireittimme avattuna lyhyesti.
Karoliinanportaiden luontopolku, Viitasaari
Vesannontie 856, Viitasaari
Karoliinanportaat on Viitasaarella sijaitseva jyrkkä porrasmainen kallioseinämä, joka on saanut nimensä kansanparantaja Karoliina Raatikaisen mukaan. Alueelle kulkee lyhyt jylhän kallion juurelle vievä janareitti. Luontopolku ei nouse kallion päälle, mutta jäljistä päätellen suuri osa kävijöistä kuitenkin kiipeää kalliolle. Polun alussa on reilun kokoinen pysäköintialue sekä itse luontopolku on osin sorastettu ja melko helppokulkuinen. Alueen viehätys perustuu kalliojyrkänteeseen ja sen alapuoliseen vanhaan lehtomaiseen metsään. Ennen kallioseinämä polku haarautuu oikealle ja vasemmalle. Oikealta löydät satumetsämäisen polun, joka johtaa pienten pitkospuiden jälkeen levähdysalueelle. Vasemmalle jatkaessasi päädyt Karoliinan portaiden juurelle, veden äärelle. Huom! Polkujen risteyskohdassa ei ole erillistä opastusta.
Heinäjoen luontopolku, Pihtipudas
Karjasillantie 16, Pihtipudas
Heinäjoen luontopolku on helppokulkuinen, tasaisella kosteikkomaalla kulkeva pitkostettu janareitti, joka ylittää Heinäjoen ponttoonisillalla. Reitin varrella on uusi laavu sekä nuotiopaikka katoksineen ja kuivakäymälöineen. Reitiltä löytyy myös kaksi lintutornia, jotka kaipaavat kunnostusta. Reitti sijaitsee aivan Pihtiputaan keskustan tuntumassa ja tarjoaa hienoja kosteikkonäkymiä.
Piispalan luontopolku, Kannonkoski
Kurssitie 40, Kannonkoski
Piispalan luontopolku on noin kolmen kilometrin mittainen rengasreitti, joka kulkee helppokulkuisessa kangasmaastossa ja suurelta osin järvimaisemissa. Reitin varrella on hienoja hiekkarantoja sekä Öijänhiekalla sijaitseva laavu. Reitti on merkitty maastoon maalimerkein, mutta alueella risteilevien polkujen vuoksi oikealla reitillä pysyminen on haastavaa. Reitin varrella on numeroituja tolppia, mutta ei luontopolkutauluja. Luontopolun numeroituja tolppia vastaava sisältö löytyy erillisestä pdf-tiedostosta, jota ei ole saatavilla paikan päällä. Lähtöpaikalla ei ole karttaa tai muuta tietoa reitistä. Luontopolusta ja sen olemassaolosta löytyy hyvin vähän ennakkotietoa sähköisistä kanavista.
Kilpisuon luontopolku, Karstula
Kilpisuolle pääsee ajamalla Karstulasta valtatie 13:a n. 16 km Kokkolan suuntaan. Kimingin kylän kohdalta käännytään oikealle, viitassa lukee ”Kilpisuon luontopolku”. Noin 4 km:n päästä, hakkuualueen keskeltä kääntyy tie oikealle. Huomioithan, että tästä eteenpäin erityisesti keväisin, tie usein routii ja on siten vaikeakulkuinen autolla. Tien päässä on kääntöpaikka. Luontopolulle vievä polku lähtee kääntöpaikan oikeasta reunasta.
Kilpisuon luontopolku sijaitsee Kilpisuon luonnonsuojealueella, joka on pääosin Metsähallituksen hallinnassa. Karstulan kunnalla on kummikohdesopimus Metsähallituksen kanssa luontopolun ylläpidosta. Alueelta löytyy noin 1,2 km mittainen, pitkostettu janareitti (edestakainen matka 2,4 km). Reitin varrella on ollut suoluonnosta kertovia tauluja, joista on jäljellä enää puutolppien päähän kiinnitetyt vanerialustat. Polun päässä on lintutorni, josta on näkymä laajalla koskemattomalle suoalueelle ja läheiselle Kilpilammelle. Reitin lähtöpisteelle opastus on toteutettu melko heikosti erottuvin puuviitoin. Reitin alkupäässä on opastaulu sekä Laukan laavu.
Kirkkovuoren / Mörkömaan reitti, Karstula
Kirkkovuoren näkötornin sijainti kartalla.
Kirkkovuoren reitti ja Kirkkovuoren luontomatkailualue sijaitsevat Karstulan kirkonkylän länsipuolella. Kirkkovuoren laella sijaitseva näkötorni on tiettävästi maailman korkein hirsirunkoinen näkötorni ja sieltä avautuvat hienot järvimaisemat moneen suuntaan. Näkötornin lisäksi laella on vaikuttava kalliolaavu ja luontokirkko. Laelle johtaa 350 metrin mittainen leveä ura tai vaihtoehtoisesti Mörkömaa -niminen paikoin melko haastava polku, jonka varrella on lapsille suunnattuja, nykyään heikkokuntoisia mörköjen asumuksia. Kummallakin reitillä on jyrkkää nousua. Mörkömaan polku nousee kalliolle seuraten jyrkkää rinteenreunaa, jota on rajattu kevyellä köydellä, joten tarkkaavaisuus reitillä on tarpeen.
Peltokankaan kuntorata, Kivijärvi
Sijainti 2,5 km Kivijärven keskustasta Perhon suuntaan.
Peltokankaan kuntorata sijaitsee Kivijärvellä aivan Hannunkiven lomakylän läheisyydessä. Kuntorata on 3 km mittainen. Kuntoradan lisäksi alueelta löytyy kota tulipaikkoineen ja taukopenkkeineen, frisbeegolf-rata, kuntoportaat, pienlaskettelurinne, pulkkamäki, tenniskenttä, kuntotupa sekä wc. Alue on ympärivuotisessa käytössä. Reitti on luonteeltaan enemmän lähiliikuntapaikka kuin varsinainen luontoreitti, mutta Hannunkiven lomakylän läheisyys nostaa reitin matkailullista käyttöä.
Savivuoren luontopolku, Viitasaari
Lummeniementie 125, Viitasaari
Savivuoren luontopolku sijaitsee Viitasaarella Savivuoren ulkoilualueella. Luontopolku kannattaa aloittaa kuntoportaiden juurelta. Luontopolku esittelee alueen luontoa ja tarjoaa kaksi reittivaihtoehtoa: lyhyemmän Rannan lumon sekä pidemmän Metsän tuulahduksen. Noin puolet matkasta reitti mukailee Ylä-Keiteleen rantoja nousten sieltä Savivuoren päälle. Savivuoren päällä sijaitsee kesäisin avoinna oleva näkötorni ja kahvila sekä metsätyömuseo. Rannalla taukopaikkana toimii Paniaisniemen laavu. Poluille ei ole selkeästi merkittyä lähtöpaikkaa tai reittikarttaa. Reitin varrella on jonkin verran opasviittoja, mutta ei kattavaa opastusta tai selkeää jatkuvaa reittimerkintää. Reitti on pääosin pienimuotoista, vaihtelevassa maastossa kulkevaa polkua. Viitasaaren kunnan sivuilla on esittely Savivuoren ulkoilualueesta, mutta itse luontopolusta on vain maininta kahdesta eri reittivaihtoehdosta, ei kuvia, karttaa tai kuvauksia millaisista reiteistä on kyse.
Koljatin luontopolku, Viitasaari
Koljatti sijaitsee noin 13 km Viitasaaren keskustasta länteen, Nelostien länsipuolella. Siniseltä tieltä on opastus pysäköintialueelle ja luontoreitin lähtöpaikalle.
Koljatin luontopolku kulkee luonnonsuojelualueella myötäillen Kalliojärven rantaa ja päättyen jylhän kalliojyrkänteen alapuoliselle laavulle. Polku on selkeä, mutta paikoin hyvin juurakkoinen ja sisältää myös jyrkempiä kohtia. Polun varren taulut esittelevät suojelualueen luontoa. Reitin pituus on noin 600 metriä suuntaansa. Reitin päätepisteessä on laavu ja nuotiopaikka sekä reitin lähtöpisteessä polttopuukatos ja käymälä sekä infotaulu karttoineen. Reitti on opastettu sinisin maalimerkein ja vihreätaustaisin suuntakyltein, mutta ei kaikilta osin kattavasti ja selkeästi. Viitasaaren kunnan sivuilta löytyy melko kattavasti perustietoa Koljatista valokuvineen, tekstikuvauksineen ja pdf-karttoineen.
Suurijärven retkeilyreitistö, Pihtipudas
Reitistöllä on kaksi virallista lähtöpistettä joille on opastus Reisjärventieltä: Yölammen lähtöpiste Yölammintie 211, 44880 Muurasjärvi. Parkkipaikka 10 autolle, autiotupa, katettu nuotiopaikka, laituri, käymälä. Jääkolun lähtöpiste: Jääkoluntieltä: sijainti 63.46844, 25.08689 Parkkipaikka 5 autolle. Lähtöpisteet ovat melko haastavasti saavutettavissa ja huomioithan, että Google Maps ei välttämättä tarjoa parasta mahdollista reittiä lähtöpisteille.
Suurijärven retkeilyreitistö risteilee Harjuntakasen luonnonsuojelualueella karujen kankaiden, männiköiden, rämeiden ja tervaleppäkorpien maisemissa. Alueelta löytyy järviä, lampia, puroja ja lähteitä sekä jääkauden jälkeisiä merivaiheita, rantavalleja, ranta- sekä rakkakivikkoja. Alueella on useita rengasreittivaihtoehtoja, joista voi muodostaa kokonaisuuden useamman päivän retkelle. Suurijärven alue on luonteeltaan hyvin erämaista ja hiljaista. Alueelta on reittiyhteys Peuran Polulle ja sitä kautta Salamajärven kansallispuistoon. Suurijärvellä on uusittu rakenteita lähivuosina ja alueelta löytyy useiden tulipaikkojen lisäksi mm. uusi tauko- ja vuokratupa. Tärkeimpänä lähtöpaikkana toimii alueen pohjoisosassa sijaitseva Yölammen lähtöpiste. Toinen lähtöpiste on alueen eteläosassa Jääkolun rajapyykin lähistöllä, mutta sinne johtava tie on melko huonokuntoinen. Alueen maastosta johtuen telttailuun soveltuvia paikkoja on vaikea löytää taukopaikkojen yhteydestä. Reitin opastusta on toteutettu puisin suuntaviitoin, mutta reitin lähtöpaikalle ei ole selkeää opastusta. Reitistöstä löytyy perustietoa ja yleiskartta Pihtiputaan kunnan sivuilta, ei kuitenkaan esim. tarkempia reittikohtaisia kuvauksia tai tieto niiden vaativuudesta.
Jos et ole kokenut retkeilijä, niin suosittelemme reitistön kiertämistä osissa.
Saarijärven koskireitti, Kyyjärvi-Karstula
Lähtöpiste Kalliorannantie 82, Kyyjärvi.
Saarijärven koskireitti kulkee Kyyjärven, Karstulan ja Saarijärven kuntien alueella. Reitin kokonaispituus on noin 80 km ja se muodostuu vaihtelevista järvi- ja jokiosuuksista. MasterPlanissa tarkasteltiin Sydänsuomen alueella kulkevaa reittiosuutta. Kyyjärveltä alkavalla reitillä on pienimuotoisia joki- ja järviosuuksia ennen saapumista suuremmalle Pääjärvelle ja Karstulaan. Karstulan Evankeliselta Opistolta voi vuokrata esimerkiksi kanootteja lyhyemmän päiväretken tekoon Pääjärvellä. Pääjärven jälkeen seuraa mietovirtainen Kouheronkoski ja Hepolampea seuraava reitin pisin koskiosuus Heijostenkosket. Reitti on aiemmin ollut melko suosittu melontareittinä, mutta nykyisin käyttö on vähäisempää ja vanhat rakenteet ovat joko huonokuntoisia tai hävinneet. Saarijärven koskireitistä löytyy vanha, vuonna 2000 tuotettu melontakartta pdf-muodossa, mutta ei juuri muuta tietoa.
Nielujärven polku, Kinnula
Nielujärven polun voit kiertää osana 55 km pituista Hirvaan Kierrosta, joka yhdistyy Salamajärven kansallispuistoon. Tällöin voit valita lähtöpaikaksi Perhontie 1176, Kinnula. Nielujärven polun merkitys ja kiinnostavuus korostuukin juuri osana laajempaa Salamajärven kansallispuistoon kytkeytyvää reittiverkostoa. Reitti kulkee pienimuotoisena polkuna metsä- ja järvimaisemissa ylittäen välillä suoalueita pitkospuin. Nielujärvi tunnetaan runsaana lintujärvenä ja sen rannalta löytyy luontotorni sekä laavu. Reitillä on lisäksi Sääksjärven laavu sekä Pieni Sääksjärven vuokratupa. Nielujärven polku on osa Hirvaan kierrosta, josta löytyy tietoa mm. luontoon.fi -sivuilta ja outdooractive-alustalta. Polun voit kulkea myös lyhyenä yhdysreittinä lähtien osoitteesta Nielujärventie 95 suoraan laavulle (n. 200 metriä) ja jatkaa siitä halutessasi retkeä osana Hirvaan kierrosta.
Keski-Suomen maakuntaura Kannonkosken kunnan alueella
Keski-Suomen maakuntaura on 1970- ja 80-luvuilla kehitetty ympärivuotinen reitti, joka on alunperin yltänyt Jämsästä pohjoiseen Keski-Suomeen. Reitin ylläpito on monin paikoin lopetettu, mutta Kannonkosken ja Saarijärven kuntien alueella sitä ylläpidetään edelleen. MasterPlanissa tarkasteltiin maakuntauraa Kannonkosken kunnan etelärajalta Isohiekan laavulle. Maakuntauran merkitys korostuu yhdysreittinä Pyhä-Häkin kansallispuistoon, minkä lisäksi Piispalasta Isohiekan laavulle kuljettava osuus (11 km suuntaansa) soveltuu myös lyhyempiin retkiin. Monet reitin taukopaikoista on saavutettavissa myös autolla. Maastoltaan reitti on vaihtelevaa hienoista kangasmetsistä järvimaisemiin. Reitin ura vaihtelee hienoista ja selkeistä neulaspoluista, metsäuriin ja metsäautoteihin. Kannonkosken keskustan eteläpuolella reitti kulkee maantietä pitkin noin 5 km. Reitin opastus on toteutettu pääosin puuviitoin ja maalimerkinnoin, joiden taso ja kunto on vaihteleva. Piispala – Isohiekka alueella on myös uudempia muusta reitistä poikkeavalla tyylillä toteutettuja metalliviittoja. Maakuntauran Kannonkosken puoleisesta osuudesta ei nykyisellään juuri löydy tietoa netistä.
Harsunkangas-Oikari monikäyttöreitistö
Alueellemme on valmistunut uusi reitti, joka ei ole ollut mukana MasterPlanin kärkireittien valinnassa, mutta joka on mainitsemisen arvoinen reitti.
Harsunkangas–Oikari monikäyttöreitistö yhdistää Harsunkankaan ja Oikarin maastot Kyyjärvellä, ja sen pituus on noin 10 kilometriä suuntaansa. Reitti kulkee kauniiden metsämaisemien halki ja tarjoaa virkistystä kaikenikäisille. Reitin varrella on luonnon- ja kulttuurikohteita, kuten Ähtyrinpuron luontokohde ja Haavistonmäen pisto, joka tarjoaa haastetta ja sykettä nostattavan osuuden. Reitti soveltuu hyvin myös maastopyöräilyyn. Oikarilta lähdettäessä reitin alkupäästä löytyy Kotasuon laavu.
Muistathan, että alueeltamme löytyy myös tunnetut kansallispuistot Salamajärvi ja Pyhä-Häkki, jotka ovat lohkareluolastoineen ja avarine suoalueineen mieleenpainuva kokemus kenelle tahansa.
Jos haluat tutustua tarkemmin edellä mainittujen reittien kehittämissuunnitelmiin, löydät suunnitelmat Sydänsuomen luontomatkailun MasterPlan 2030 -materiaaleista. MasterPlan on toteutettu osana Sydänsuomen luontomatkailun kasvuohjelma -hanketta. Parhaillaan käynnissä olevassa Sydänsuomen matkailun kehittäminen -hankkeessa edistetään MasterPlanissa tehtyjä suunnitelmia ja mm. tuotteistetaan ja tarinallistetaan kyseisiä luontoreittejä. Löydät lisätietoa hankkeesta täältä. Hankkeen rahoitus saadaan Keski-Suomen Elinvoimakeskuksen kautta, Euroopan Maaseuturahastosta 2023-2027. Hankeen kustannuksiin osallistuvat myös kuntarahaosuudella Leader Viisari ry ja Sydänsuomen alueen kunnat. Hankkeen hallinnoija on Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy.