Siirry suoraan sisältöön

Sydänsuomessa

Euroopan unionin osarahoittama
Keski-Suomen liitto

Matka Kinnulaan vie kansallispuistoon

Kinnula on suosittu retkeilykohde. Kinnulan alueelle sijoittuu tunnettu Salamajärven kansallispuisto, 115 kilometrin mittainen retkeilyreitistö Peuran Polku ja Valkeisjärven virkistysalue.

Kinnulassa luonto, vesistöt ja alkutuotanto ovat aivan kunnan keskustan tuntumassa.

Kinnulan kunta sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa Suomenselän vedenjakaja-alueella luonnonkauniissa erämaamiljöössä. Sen riistarikkaat maat ja kalaisat järvet ovat houkutelleet tänne aikanaan myös ensimmäiset asukkaat.

Vielä tänäkin päivänä Kinnulaan tullaan samoista syistä, mutta Kinnula on myös suosittu retkeilykohde. Kinnulan alueelle sijoittuu tunnettu luontokohde Salamajärven kansallispuisto, 115 km:n mittainen retkeilyreitistö Peuran Polku ja Valkeisjärven virkistysalue. Kivijärven vesistö saa alkunsa Kinnulasta ja vesireittiä myöten onkin mahdollista veneillä naapurikuntiin Kivijärvelle ja Kannonkoskelle saakka. Kinnulan läpi kulkee Kantatie 58, joka on Tampereen seudulta Kärsämäelle johtava tieyhteys. Yhteydet Pohjanmaan rannikolle Kokkolan suuntaan ovat aina olleet vilkkaat.

Kinnulassa on noin 1 500 asukasta. Nykyisin yli puolet kinnulalaisista saa toimeentulonsa palveluelinkeinoista. Elinkeinorakenteessa palveluiden osuus on 63 %, jalostuksen 12 % ja alkutuotannon 22 %.

Kinnusten ja matkailijoiden oma olohuone ja kohtaamispaikka on Kinnulan Parlamentti. Maistuvan kahvikupposen lisäksi sieltä saa ruokaa ja voi ostaa kukkia ja matkamuistoja. Kinnulan ja Lestijärven rajalla Valkeisjärven rannalla sijaitsee tyylikäs 100-paikkainen tilaus- ja riistaravintola Pikku Peura, jossa pääset maistelemaan paikallista riistaa ja villiruokaa takkatulen ääressä ja erämaan hiljaisuudesta nauttien. Listalta löytyy esimerkiksi Kivijärven kuhaa, Kaakkolammen lohta ja paikallisten metsästysseurojen laatulihaa. Tiesitkö, että paikallisella Kaakkolammen lohella harjoitetaan kalanviljelyä ja sieltä voi noutaa tuoretta kalaa ennen mökille menoa? Kannattaa sopia kalan hausta ennen paikalle menoa, sillä paikka on varsin suosittu.

Vesistöjen äärelle on syntynyt runsaasti loma-asutusta ja kesämökkejä löytyy noin 450 kappaletta. Kesäisin Kinnulan asukasluku lisääntyykin reippaasti, kun vapaa-ajan asukkaat saapuvat mökeilleen lomanviettoon. Kesäisin tarjolla on myös monenlaisia tapahtumia: markkinoita, katutansseja, urheilukisoja ja muuta mukavaa niin lomalaisten kuin paikkakuntalaistenkin iloksi.

Jouluna Kinnulassa saattaa kylällä nähdä puolestaan resupukkeja kiertelemässä kodista kotiin kerjäämässä joulutähteitä, ainakin jos vanhaan perinteeseen ja legendaan on uskominen. Kinnuset ovat myös antaneet tunnetuille paikkakuntalaisille hullunkurisia hupinimiä eli liikanimiä, joihin voi tutustua Ei nimi miestä pahenna-kirjassa.

RAUHAA JA LUONTOA RAKASTAVAN MAJOITTUJAN VALINTA

Kinnulasta löytyy tasokkaita lomamökkejä ja viihtyisiä maaseutumatkailukohteita rauhaa rakastavalle matkailijalle. Esimerkiksi Karkausmäen Kammarissa pääsee nauttimaan metsäkämpän tunnelmasta ja perinteisen puusaunan lämmöstä. Pihapiirissä olevasta laavusta voi ihailla auringonlaskua ja kuunnella hiljaisuutta. Valkeisjärven virkistysalueella puolestaan majoitut joko PeuraForestin loma-asunnoissa tai Valkeisjärven leirintäalueella. Alueelle on vastikään tehty myös esteetön luontopolku.

Kinnulan hulppeimmat ja jylhimmät maisemat sijaitsevat Saarensalmen loma-asuntoalueella Kivijärven rannalla. Lomailemaan kannattaa suunnata stressivapaalle vyöhykkeelle Olhavaisten Lomamökeille, mikäli rauhallinen luontoluksus on sydäntäsi lähellä. Vajaan kilometrin päässä lomamökeiltä sijaitsee Saarensalmen luontopolku, jonka varrelta löydät laavun ja nuotiopaikan järven rannalta. Saarensalmesta on matkaa Kinnulan keskustaan reilut 20 kilometriä. Salamajärven kansallispuiston luontokohteet ja Peuran Polun vaellusreitit sijaitsevat alle 40 kilometrin päässä. Saarensalmen loma-asuntoalueelle on suunnitteilla yhteinen ranta, venelaituri ja saunarakennus. Kaavoitus mahdollistaa myös kahvila-, ravintola–ja majoituspalvelua tarjoavien rakennusten rakentamisen. Alueella on olemassa jo valmiiksi rakennettu kunnallistekniikka sekä asfaltoidut ja katuvalaistut tiet. Lisäksi sähkö-, vesi- ja viemäriverkostot sekä valokuituverkko on rakennettu tonttien rajalle saakka. Saarensalmen alueelta on mahdollista ostaa yksittäisten tonttien lisäksi myös suurempia alueita lomaosake- tai mökkivuokrausta varten.

SUOMEN ETELÄISIN ERÄMAA-ALUE

Pinta-alaltaan 60 km² laajuinen Salamajärven kansallispuisto on Suomen eteläisin erämaa-alue ja yksi eteläisen Suomen suurimmista suojelualueista. Erikoisuutena ovat aapasuot, koskemattomat metsäjärvet, aarniometsät, metsäpeurat ja monipuolinen linnusto. Kansallispuistossa on noin 70 km merkittyjä retkeilyreittejä, alkaen 1,5 kilometrin pituisesta polusta aina 58 kilometrin pituiseen Hirvaan kierrokseen.

Reittien varrella voi nähdä monia merkkejä entisaikojen elämästä: vanhojen tervahautojen painaumia Koirajärven länsipuolella, Pahkahongankankaan kämpän rauniot, Joutsenlamminkankaan tervapirtin kivikiuas ja tervahauta, Pahapurovarren suoniittylato, Kangasjärven rannan palokoroiset aihkipetäjät. Risuperälle menevän polkuhaaran varrella ovat nähtävissä kirkkokivet, joiden juurella on pidetty taukoa kirkkomatkoilla. Vaatimen kierroksen varrella ovat komeat rakkakivikot, vanhan savottakämpän rauniot ja vanha uittotammi ovat nähtävissä Pyydyskoskella.

Kansallispuistosta löytyvät myös oivat marjapaikat. Puiston nevoilla kasvaa lakkaa ja karpaloa ja kangasmailta voi kerätä mustikoita ja puolukoita. Talvella kansallispuiston aavat ja vähäpuustoiset nevat ovat leppoisia hiihdellä tai tehdä lumikenkäretkiä. Valmiita latuja ei puistoon ajeta, vaan retkeilijät avaavat itse uransa umpihankeen. Salamajärven ja Peuran Polun maastoissa voi tehdä useamman päivän retkiä ja yöpyä matkan varrella teltassa, laavuilla, tuvissa sekä vuokrakämpissä.

Lasten luontopolku (1,5 km, Sysilammella) esittelee puiston soita ja metsiä, keijujen ja menninkäisten asuinseutuja sekä metsälampien hyönteisiä.
Pakosuon kierros (4,5 km) tutustuttaa polun varren kasveihin ja eläimiin sekä Salamajärven metsiin ja soihin.
Heikinjärvennevan laidalla sijaitsevasta luontotornista voi tarkkailla suon lintujen elämää, nähdä voi mm. kahlaajia, kurkia, laulujoutsenia ja metsähanhia.

KOIRAJÄRVEN KALASTUSALUE

Koirajärven kalastusalueen kauniit järvet louhikkorantoineen ja saarineen houkuttelevat kokeilemaan kalaonnea ja irtautumaan arjesta. Isoon Koirajärveen istutetaan järvitaimenta sekä siian poikasia. Kalastus Isossa Koirajärvessä edellyttää kohdekohtaisen kalastusluvan hankkimisen. Viehekalastuksessa kohdekohtaisen luvan lisäksi kalastajalla pitää olla kalastonhoitomaksu suoritettuna. Koirasalmen Luontotuvalta voi vuokrata veneen. Muilla kansallispuiston vesillä saa onkia ja pilkkiä jokamiehen oikeudella liikkumisrajoitukset huomioon ottaen. Kalastusluvat Koirajärven lupa-alueelle n:o 6566 voi hankkia Eräluvat-sivustolta.

KOIRASALMEN LUONTOTUPA

Koirasalmen Luontotupa tarjoaa kesäisin koko perheelle unohtumattomia luontoelämyksiä. Kämppäkartanon monipuolisiin palveluihin kuuluvat muun muassa retkeilyneuvonta, opastukset, välinevuokraus, majoituspalvelut, vuokrattavat sauna ja Maahisen kota, ruokapalvelut, kahvio sekä karavaanarien ja leirikoulujen palvelut.

KINNULAN KÄYNTIKOHTEITA

Kinnulan kirkko
Kinnulan kirkko on rakennettu suurten nälkävuosien aikaan vuosina 1864-1867. Kinnuset perustelivat tarvettaan oman kirkon rakentamiselle ”… se sen tietää, joka harva se pyhä, kuin ei ole kirkkoretkillänsä hengen vaarassa kiikkunut Kivijärven aavalla tuulisella selällä, että se viimein rupeaa arveluttamaan lähteäkö ollenkaan kolmen ja neljän peninkuorman päästä tälle tukalalle matkalle, vaikka tunto ja sydän kyllä ovat käskemässä ja kehottamassa Jumalan Sanan kuulemiseen.”

Sieviläinen kirkonrakentaja Otto Korkiakoski pystytti keskeisesti korostetun ristikirkon, jonka länsisakaran jatkeeksi on rakennettu kellotorni. Kirkkoa korjattiin vuonna 1916 arkkitehti Yrjö Sadeniemen laatimien korjaussuunnitelmien pohjalta. Viimeisin suuri kunnostus vuodelta 1974 perustui arkkitehti Saara Juolan laatimiin piirustuksiin. Kirkon vieressä ovat sankarihauta sekä Kirkkomaa, joka on vuonna 1867 perustettu hautausmaa. Kauempana kirkosta sijaitsee Kylmäkangas, joka on perinteinen metsähautausmaa.

Kinnulan kotiseutumuseo
Kinnulan kotiseutumuseolla on useita vanhoja pohjalaistyylisiä rakennuksia, kuten viime vuosisadan vaihteen maalaistalo piharakennuksineen ja tarve-esineineen. Erikoisuutena alueella on museokorsu. Museoalue on usein muun muassa näytelmien tapahtumapaikkana. Kotiseutumuseo on ulkomuseo ja sen omistaa Kinnula-Seura Ry, joka on perustettu vuonna 1958. Kinnula-Seuran tarkoituksena on oman kansanperinteen tunnetuksi tekeminen, vaaliminen ja kehittäminen. Museo on osa tätä arvokasta kulttuurin ja perinteiden vaalimista. Kinnulan kotiseutumuseo on avoinna kesäisin.

Vihtori Storckin perinneateljee
Edesmennyt Vihtori Storck oli Kinnulassa 1900-luvulla vaikuttanut maanviljelijä, maallikkosaarnaaja ja itseoppinut kuvataiteilija. Hänen muistostaan, seudun perinteistä, vanhoista työtavoista ja paikallishistoriasta kertovat kirkonkylän tuntumassa olevat kotiseutumuseoalue ja Vihtori Storckin taidehalli. Taidehalli ulkoalueineen on kuin elävä museo, jossa voi palata menneisyyteen ja entisiin elämäntapoihin tutustumalla satoihin upeisiin puuveistoksiin, patsaisiin ja tauluihin. Taidehalli on avoinna kesäisin, muuna aikana tilauksesta.

Uimahalli Heikinhalli
Kinnulan keskustassa sijaitseva viihtyisä uimahalli Heikinhalli on avoinna syys- ja talvikaudella. Seurakuntakodin alakerrassa on nykyaikainen pienoiskylpylä: uima-allas (16,7m), sauna, vastavirta-, sekä pore- ja lastenallas. Ohjattua vesijumppaa ja uimaopetusta on saatavissa. Tilat ovat vuokrattavissa myös yksityiskäyttöön. Pienehköt kokoukset ja tapaamiset voi järjestää kodikkaassa, keittiöllä varustetussa takkahuoneessa

Kinnulan frisbeegolfrata ja hiihtoladut
18-väyläinen frisbeegolfrata sijaitsee Kinnulan ulkoilualueella ja on käytössä kesäisin. Talvisin alueella kulkee hiihtoladut.

KINNULAN RESUPUKKIPERINNE

Jos Kinnulassa vierailee joulun aikaan, saattaa kylänraitilla törmätä erikoisen näköisiin vastaantulijoihin. Joulupäivän iltana ovat liikkeellä resupukit, jotka ovat pukeutuneet mitä erilaisimpiin asuihin ja naamareihin. Resupukkiperinne on peräisin viime vuosisadalta, loppiaisena kiersivät nuuttipukit talosta taloon kerjäämässä ruokaa ja muuta tarpeellista. Nykyisinkin resupukit vierailevat kodeissa, mutta enää eivät pukit kerjää vaan tuovat iloa talonväelle, jakavat karkkeja ja saattavatpa laulaa ja tanssiakin. Hauskaa huvia on yrittää tunnistaa henkilöitä naamareiden takaa ja tästä liikkuukin hauskoja tarinoita, kuinka pukkeja on tunnistettu. 1990-luvulla pukkiperinne oli voimissaan ja silloin heitä liikkui sadoittain kirkonkylän raitilla, joten tarvittiin ”Pukkivaara”-liikennemerkki varoittamaan autoilijoita liikkuvista pukeista. Nykyään pukkeja on liikkeellä noin 40-60 vuosittain, voimakkaimpana perinne elää keskustan laitamilla sijaitsevalla Mökkiperällä sekä Ketolanperällä. Jo useiden vuosien ajan Kinnulassa on uuden vuoden aaton juhlassa julkistettu Vuoden Resupukki.