Miten pidämme koko Suomen elinvoimaisena – emme vain suurimpia kasvukeskuksia?
Tänään keskustelun ytimessä on maaseudun asumisen strategia: kuinka voimme tehdä asumisesta houkuttelevaa, saavutettavaa ja kestävää myös harvaan asutuilla alueilla?
Asumisen Uudet Tuulet -hankkeessa rakennetaan valtakunnallista maaseutuasumisen strategiaa yhteistyössä 19 kunnan ja laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Työtä on kevään aikana edistetty kuntakohtaisissa strategiapajoissa projektipäällikkö Jenna Tyyskän johdolla. Kuntien johtoryhmät ovat tuoneet pöytään paikallista tietoa ja kehittämishalua. Työ jatkuu, ja syntyneet oivallukset ja ehdotukset viedään seuraavaksi kuntien päätöksentekoon. Tavoitteena ei ole pöytälaatikkoon unohtuva asiakirja, vaan konkreettinen työkalu parempien päätösten tueksi. Työtä tukee myös rahoituksen asiantuntijafoorumi, jossa pohditaan käytännön rahoitusratkaisuja ja luovien omistusmuotojen mahdollisuuksia ja esteitä.
Haastattelimme kansanedustaja Anne Kalmaria – maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsentä, maanviljelijää ja tunnettua maaseutupolitiikan puolestapuhujaa. Hänen näkemyksensä tarjoavat vahvan pohjan keskustelulle, joka tähtää koko maan tulevaisuuden suunnan uudelleenarviointiin.
– Meidän pitää saada aikaan järjestelmä, joka tukee asumista myös maaseudulla. Ei ole kestävää, että yhteiskunnan asumisen tuet keskittyvät lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle, Kalmari toteaa.
Hän on huolissaan nykyisen tukijärjestelmän vinoutumisesta. Yhteiskunta käyttää asumisen tukemiseen yli kaksi miljardia euroa vuodessa, joista suurin osa ohjautuu kalleimmille alueille. Samaan aikaan maaseudulla on runsaasti käyttökelpoisia, kohtuuhintaisia asuntoja, jotka jäävät hyödyntämättä. – Maksamme tuplasti: rakennamme kallista uutta, samalla kun käyttökelpoiset kodit jäävät tyhjilleen, Kalmari tiivistää.
Yksi käytännön este maaseudulle muuttamiselle on rahoituksen saatavuus. Pankkien vakuuskäytännöt eivät aina taivu harvaan asutun alueen realiteetteihin, vaikka rakennus olisi hyväkuntoinen ja tuottava. Tässä Kalmari näkee roolin esimerkiksi Finnveralle, joka voisi tukea myös pieniä maaseutuyrityksiä ja asumishankkeita. Tähän teemaan pureudumme tarkemmin rahoituksen asiantuntijoiden kesken 24.11. klo 14–16, pohtien, voisiko asumistuen rakenteellinen uudistus toimia kannustimena maaseudulle muuttamiseen ja tukea oman kodin hankintaa. Tilaisuuden avaa Kalmari, ja keskustelussa ovat mukana myös Kela sekä Sosiaali- ja terveysministeriö, jotka tarkastelevat aihetta asumisen tuen ja hyvinvointipolitiikan näkökulmista.
Riku Kalmari, Annen puoliso, toimii metsänhoitajana ja maanviljelijänä. Hän nostaa esiin metsien arvon muutoksen. Epävarmuus metsien käytön tulevaisuudesta vaikuttaa suoraan niiden vakuusarvoihin – ja siten rahoituksen saatavuuteen. – Vaikka metsävarat kasvavat ja Suomi on hyvin hoidettu maa, osa päättäjistä ja julkisesta keskustelusta kyseenalaistaa metsien kestävän käytön. Tämä näkyy heti omistajien päätöksenteossa ja pankkien arvioissa, hän toteaa. Anne muistuttaa, että metsän tulisi olla vahva omaisuuserä, ei riski.
Toisaalta maaseudulta löytyy asumista hyvinkin pienellä pääomalla. Kalmarien ensimmäinen ostama mökki maksoi 3000 euroa ja maksoi itsensä takaisin jo ensimmäisen kesän aikana vuokratuottoina. Sen jälkeen useampi rakennus on tullut vastaan sopivalla hetkellä, ja ne on remontoitu omaan ja yhteisön käyttöön.
Anne iloitsee myös asenteiden muutoksesta. – Ennen oli jotenkin siistiä lähteä isoon kaupunkiin ja kylillä asuminen koettiin vähän noloksi. Nyt moni on toista mieltä – väljyyttä, yhteisöllisyyttä ja arjen yksinkertaisuutta osataan taas arvostaa.
Hän muistuttaa myös, että suurin osa Suomen vientituloista tulee maakunnista – ja tilastot kauppataseesta vahvistavat tämän. Maalla elämä on muutenkin yksinkertaisempaa ja kulutus vähäisempää. Kaupassa käydään harvemmin, ruoka tulee läheltä, eikä vaatteita ja muita kulutustarvikkeita hankita samaan tahtiin kuin kaupungissa.
Anne Kalmari toimii myös asumisen asiantuntijafoorumissamme, jossa pohditaan yhdessä kuntien ja asiantuntijoiden kanssa, millaiseksi haluamme tulevaisuuden maaseutuasumisen rakentaa. Näissä keskusteluissa tullaan pohtimaan, miten kehittää uusia ja vetovoimaisia asumisratkaisuja, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja monipaikkaisuutta, sekä miten kunnalliset vuokra-asunnot voisivat vastata paremmin arjen tarpeisiin. Esillä tulee olemaan palveluiden tuominen lähemmäs koteja digitaalisesti tai liikkuvina ratkaisuina, tyhjien rakennusten uusiokäyttö, uusien asukkaiden houkuttelu sekä ikääntyneiden tarpeiden huomiointi asumisen suunnittelussa. Ytimessä on kysymys: miten tehdä maaseudun asumisesta helppoa, houkuttelevaa ja kestävää?
Strategiatyö jatkuu – yhteistyössä kuntien, asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa. Keskusteluista kiteytyy suunta, joka voi ohjata asumisen päätöksentekoa vuosiksi eteenpäin.
Lisää tarinoita ja näkökulmia löydät Asumisen materiaalipankistamme ja You Tube kanavaltamme.
Asumisen uusista tuulista Sydänsuomessa: mirva.loihtua@pihtipudas.fi
Mikäli asumisen asiat kiinnostavat mielenkiintoisia luentotallenteita löydät @AsumisenUudetTuulet Youtube kanavaltamme ja luentodiat Asumisen kehittämisen materiaalipankistamme – Sydänsuomessa .