Karstula, Pihtipudas ja Viitasaari saivat rahoitusta teollisuus- ja logistiikka-alueiden rakentamiseen sekä matkailualueiden kehittämiseen JTF-rahoituksesta.
Sydänsuomen kunnat putsasivat pöydän Keski-Suomen liiton ensimmäisessä JTF-rahoitushaussa kuntien elinvoimaa tukeviin investointeihin. Rahoitusta myönnettiin haussa kahdeksalle hankkeelle yhteensä noin 6,4 miljoonaa euroa. Sydänsuomen kuntien osuus tästä summasta oli 86 prosenttia eli noin 5,5 miljoonaa euroa.
Karstulan kunta sai rahoitusta Puulaakson teollisuusalueen laajentamiseen. Pihtiputaan kunnalle myönnettiin rahoitus valtatie 4:n matkailuympäristön kohentamiseen. Lähivuosina nelostien varteen luodaan yhtenäinen ja elämyksellinen matkailualue.
Viitasaaren kaupungilta meni läpi peräti kaksi hanketta. Kaupunki sai rahoitusta logistiikkakeskuksen rakentamiseen Nelostien ja Sinisen tien eli kantatie 77:n risteysalueelle. Lisäksi rahoitus tuli vesistömatkailun investointeihin eli käytännössä satamien, vierasvenelaiturin ja retkipaikkojen kehittämiseen.
− Tässäkin asiassa näkyy, että Sydänsuomessa-kunnat ovat aktiivisia aluekehittäjiä. Meillä on tällä alueella aktiivisia kehittämisyhtiöitä ja lisäksi useat kunnat ovat tehneet viime aikoina onnistuneita rekrytointeja erilaisiin elinvoimatehtäviin. Tämä mahdollisti kehittämisideoiden tehokkaan ja ripeän hankkeistamisen, kunnanjohtaja Ari Kinnunen Pihtiputaalta sanoo.
Ensimmäisestä kuntien perusrakenteen investointeihin tarkoitetusta JTF-rahoitushausta jäi hyvä kokemus myös rahoituspäätökset tehneelle Keski-Suomen liitolle.
− Saimme hyviä hankehakemuksista ja tästä kävi selkeästi ilme, että on olemassa kova tarve kehittämiselle ja investoinneille. Tällaista rahoitusta ei ole aiemmin ollut tarjolla, ja nyt kun oli, kysyntää oli huomattavasti enemmän kuin rahaa, kehittämispäällikkö Outi Leppäkangas Keski-Suomen liitosta sanoo.
Karstula laajentaa Puulaakson teollisuusaluetta
Karstulan Puulaaksossa on nykyisin reilun sadan hehtaarin alueella noin 20 yrityksen mekaanisen puuteollisuuden keskittymä. Uusi teollisuusalue tuo Puulaakson kylkeen noin 20 tonttia tilaa vaativalle yritystoiminnalle.
− Hanke mahdollistaa kasvuhakuisten teollisuusyritysten hakeutumisen ja asettumisen uudelle rakennettavalle teollisuusalueelle. Näin luodaan yrityksille toimintaedellytyksiä sekä turvetoimialan menetettyjen työpaikkojen tilalle uusia mahdollisia työpaikkoja, Karstulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio tiivistää.
Karstulassa on suunniteltu Puulaakson teollisuusalueen laajentamista jo muutaman vuoden ajan. Kokonaisuutta mietitään siitä näkökulmasta, mikä tuo lisäarvoa Puulaakson nykyisille toimijoille ja alueelle sijoittuville uusille yrityksille. Lähienergia on tunnistettu vetovoimatekijäksi, ja teollisuusalueen kylkeen onkin suunnitteilla omana erillisenä hankkeenaan 15 hehtaarin aurinkoenergiapuisto.
Keski-Suomen liiton rahoitushaku tuli Karstulan kunnan näkökulmasta hyvään aikaan. Kaava oli melkein valmis jo hakuvaiheessa eli hanketta päästään viemään nopeasti eteenpäin.
− Omin voimin toteutettuna olisimme joutuneet pilkkomaan alueen kehittämisen pienempiin osiin ja jakamaan sen useille vuosille. Rahoitus mahdollistaa nopeamman ja kustannustehokkaamman etenemisen, kun voimme viedä aluetta yhtenä kokonaisuutena eteenpäin, toimitusjohtaja Ari Piesala Kehittämisyhtiö Karstulanseudusta sanoo.
Pihtipudas satsaa Nelostien ilmeeseen ja tapahtumiin
Pihtiputaan kunnan VT4 Matkailuympäristön investointihanke pyrkii yhdistämään Pihtiputaalla sijaitsevan Rupon, Niemenharjun ja Putaanportin alueen yhtenäiseksi matkailualueeksi, joka muodostaa matkailijalle selkeästi tunnistettavan elämyksellisen kokonaisuuden.
Hankkeeseen on valittu kahdeksan kohdetta hieman erilaisilla kärjillä. Ilmettä luodaan muun muassa valaisinpylväillä, viitoilla, kylteillä ja erilaisilla istutuksilla sekä valo- ja luonnonkivi-installaatioilla. Putaanportin alueelle luodaan tapahtumapuisto, jossa Kaakkurinlavaa ympäristöineen kohennetaan
− Saamme esimerkiksi katetun katsomon Kaakkurinlavan eteen. Se mahdollistaa entistä isompien tapahtumien järjestämisen ja parantaa tapahtumien järjestämiseen liittyviä olosuhteita niin järjestäjän kuin yleisönkin näkökulmasta. Tämä mahdollistaa kokonaan uusien tapahtumien syntymisen Pihtiputaalle, mikä puolestaan lisää alueen tunnettavuutta entisestään, elinvoimapäällikkö Olli Oivanen Pihtiputaalta sanoo.
Pihtiputaan matkailu on pitkälti tienvarsipalveluja, jotka tarjoavat paikkakunnalla kymmeniä työpaikkoja. Taustalla on ajatus saada yhä useammat matkailijat ja Nelostiellä liikkuvat pysähtymään Pihtiputaalla, mikä luo edelleen työtä ja yrittämisen mahdollisuuksia.
− Hankkeen valmistelussa kuulimme yrittäjiä ja heidän ideoitaan. Myös paikkakunnan yleinen ilme kohentuu merkittävästi, Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen sanoo.
Logistiikkakeskus tuo laajan palvelukeskittymän Viitasaarelle
Logistiikkakeskus Wiiloa on tarkoitus viedä eteenpäin kahden vierekkäisen alueen mallilla Nelostien ja Sinisen tien (kantatie 77) risteysalueella. Ensimmäinen alue koostuu logistiikkakeskuksesta ja siihen liittyvistä tuotannollisista tiloista. Toiselle alueelle sijoittuu palvelukeskus, johon tulee liiketilaa ja tilaa esimerkiksi huolto-, korjaamo-, myynti-, pesu- ja ravintolatiloille sekä eri polttoaineiden tankkaus- ja latauspisteet.
− Aloin kerätä yhteistyökumppaneita pari vuotta sitten, ja ensimmäiset aiesopimukset allekirjoitettiin kesällä 2022. Reilut 40 yritystä on ollut vähintään alustavasti kiinnostunut alueesta, Wiitaseudun Yrityspalveluiden toimitusjohtaja ja Wiilon ohjausryhmän puheenjohtaja Sampo Siik sanoo.
Suunnittelu ja urakoiden kilpailutus käynnistyy Viitasaarella mahdollisimman pian. Tavoitteena on saada maanrakennustyöt alulle jo ensi keväänä. Tilojen rakentaminen käynnistyy ehkä vuoden 2024 lopulla.
Hankkeen odotetaan luovan kymmeniä työpaikkoja, jotka hyödyttävät laajasti Sydänsuomen aluetta. Isommasta perspektiivistä katsottuna muuttajan työpaikka voi löytyä yhdestä kunnasta, asunto toisesta ja työpaikka puolisolle kolmannesta. Alueen elinvoima ei jää kiinni kuntarajoihin.
− Kokonaisuus palvelee myös laajemmin alueen yrittäjiä. Jos esimerkiksi yritys miettii laajentamista, vaihtoehtona voi olla myös logistiikkapalvelun ostaminen logistiikkakeskuksesta omien lisäseinien pystyttämisen sijaan, Siik sanoo.
− Myös alueelle sijoittumisesta kiinnostuneiden yritysten kannattaa ottaa yhteyttä pikaisesti. Nyt on vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia tiloista tulee ja miten sijoittuvat.
Viitasaari satsaa vesistömatkailuun
Viitasaaren kaupunki sai myös rahoituksen vesistömatkailua tukevan infran kohentamiseen. Hankkeeseen on niputettu yhteen Luotolan sataman kunnostukset, Pihkurin vierasvenesatama ja Haukirinteen satama-alueen rakentaminen. Lisäksi satsataan Porthanin vierasvenelaituriin ja retkipaikkojen kehittämiseen.
− Retkipaikoille on tarkoitus rakentaa esimerkiksi laitureita ja wc-tiloja. Näistä pienemmistä kohteista osa valmistuu todennäköisesti jo kesällä 2024, tekninen johtaja Juho Tenhunen sanoo.
Satamien kunnostuksella on tarkoitus luoda puitteita yritystoiminnalle ja samalla houkutella lisää vesistömatkailijoita Viitasaarelle. Toiveissa on, että satsaukset matkailuinfraan auttaisivat yrittäjiä kehittämään omaan toimintaansa esimerkiksi siten, että osa-aikaisesta yrittäjyydestä voi tulla päätoimista. Paikkojen toimivuus ja viihtyisyys on tärkeää myös kunnan vakituisille ja kausiasukkaille.
− Olemme esitelleet suunnitelmia purjehdusseuroille, päättäjille ja yrittäjille. Kaikki ovat pitäneet tätä positiivisena avauksena. Hankkeista usein on mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta tässä myönteinen vastaanotto on ollut tosi yksimielinen, Tenhunen tiivistää.