Savotta on vuonna 1955 perustettu kolmannen polven perheyritys Karstulasta. Yritys valmistaa muun muassa korkealaatuisia retkeily- ja taisteluvarusteita, ja se on tehnyt yhteistyötä Suomen puolustusvoimain kanssa 1960-luvulta lähtien. Sydänsuomen Aluefoorumissa esiintynyt toimitusjohtaja Teemu Pohjonen kertoi, miten Savotta on onnistunut kasvamaan liikevaihdoltaan 17,6 miljoonan euron yritykseksi konsernin työllistäessä tällä hetkellä yhteensä 204 henkilöä.
Usein kasvua pyritään selittämään suotuisilla olosuhteilla, mutta Pohjosen mukaan selitys löytyy yhtiön strategiasta.
– Olosuhde ei selitä sitä, miksi yritys kasvaa. Sen sijaan Savotta on pelattu strategialla sellaiseen asemaan, että se voi hyötyä olosuhteista. Esimerkiksi korona-aikana kuluttajamyyntimme kasvoi huomattavasti, mutta kaikilla kuluttaja- ja ulkoilubrändeillä ei niin tapahtunut, miksi? Siksi, että niillä oli häiriöitä logistisissa ketjuissa, eivätkä ne saaneet tavaraa Kiinasta. Meillä sellaista ei tapahtunut. Jos Savotan varastossa on kuuden kuukauden puskuri raaka-ainetta ja sieltä puuttuu kahden kuukauden tarpeet, se ei näy millään tavalla toimituksissa.
Savotta tekee sekä kuluttaja- että viranomaisvalikoiman tuotteet samasta raaka-aineesta, minkä ansiosta raaka-ainekierto varastossa säilyy hyvänä.
– Sitten kun tulee iso viranomaistilaus, meillä on iso puskuri raaka-ainetta, jonka pystymme käyttämään siihen, että palvelemme viranomaisasiakasta tosi nopeasti. Kuluttajakaupan pystymme ennustamaan hyvin tarkasti, miten se toimii, ja sieltä saamme jatkuvaa kassavirtaa. Sen myötä liiketoiminta voi hyvin silloinkin, jos puolustustarvikkeilla ei välttämättä ole hurjaa kysyntää. Emme ole rakentaneet mitään yhden kortin varaan, Teemu Pohjonen korosti.
Yrityksen menestystä selittää hänen mukaansa myös verkkokaupan myynti suoraan kuluttaja-asiakkaille, mikä nosti asiakaskeskeisyyden ja asiakasymmärryksen aivan uudelle tasolle.
– Se on johtanut siihen, että uskallamme käyttää markkinointiin aika runsaasti resursseja, koska saamme verkkokaupasta koko ajan reaaliaikaista dataa markkinoinnin toimivuudesta.
Toimitusjohtaja kuvasi Savottaa myös teolliseksi outolinnuksi.
– Teemme miltei kaiken itse, ehkä joskus ideotismiin asti. Oma tuotantomme on Karstulassa, jonne käytännössä kaikki Suomen-toiminnot on keskitetty, sekä Virossa. Raaka-aineesta 97 prosenttia tulee Euroopasta, 2 prosenttia Yhdysvalloista ja 1 prosentti Etelä-Koreasta ja Taiwanista, eli toimitusketjut on tuotu tosi lähelle.
Savotalla on oma insinööriyksikkö, joka kehittää automaatiota ja robotiikkaa yhtiön omiin tarpeisiin, mutta jonkin verran myös ulkoisille asiakkaille. Yrityksen periaatteena on tehdä laatua, joka kestää, mikä näkyy alhaisena reklamaatioprosenttina. Vuonna 2025 reklamaatioprosentti oli 0,14.
Savotan tavoitteena on jatkaa kasvun tiellä.
– Investoimme tosi paljon omaan toimintaamme ja katsomme pitkälle tulevaisuuteen. Näin siitäkin huolimatta, että toimintaympäristössä on monenlaista myllerrystä, minkä perusteella voisi vain jäädä paikoilleen, Pohjonen sanoi.
Artikkeli on tuotettu osana Seutujen välinen muutos- ja kasvuohjelmaa, jonka toiminta on Euroopan unionin osarahoittama Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liittojen kautta.
