Siirry suoraan sisältöön

Sydänsuomessa

Euroopan unionin osarahoittama
Keski-Suomen liitto

Oivatyö auttaa työtä ja tekijää kohtaamaan Sydänsuomessa

Osaajapula on todellinen uhka Sydänsuomen alueen kehitykselle. Kannonkosken kunnan omistama OivaTyö Oy etsii työntekijöitä Sydänsuomeen.

OivaTyön toimintaa pyörittää kolme puuhakasta naista: vas. Marja Vähäsarja, markkinointipäällikkö, Nina Giannini, kotiapukoordinaattori sekä oikealla Heljä Laajala, toimitusjohtaja

Sydänsuomessa on monenlaisia harvinaisuuksia ja yksi niistä on OivaTyö: Kannonkosken kunnan omistama henkilöstöpalvelualan yritys. OivaTyössä on jo vuosien ajalta kokemusta siitä, missä on rekrytoinnin pullonkaulat.

– Pikkuhiljaa alkaa olla kaikki kivet on käännetty omalla alueella uusien työntekijöiden löytämiseksi. Nyt tarvitaan ennen kaikkea tukea alueelle muuttamiseen, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Heljä Laajala.

Uusien työntekijöiden rekrytoiminen vaatii usein myös muuttopäätöksen

Noin kahden miljoonan liikevaihtoa tekevä yritys työllistää asiakasyrityksiin vuokrattavien työntekijöiden lisäksi tekijöitä kotiapuun ja avustamispalveluihin. Yrityksen palkkalistoilla on kiireisimpinä sesonkiaikoina jopa satakunta ihmistä.

OivaTyö rekrytoi Sydänsuomen alueen lisäksi työntekijöitä myös maakuntarajojen ulkopuolelle: toimeksiantoja tulee esimerkiksi Perhosta ja Alajärveltä.
– Vahvuuksiamme ovat paikallisuus ja paikallistuntemus, ketteryys ja nopeus. Pystymme nopeastikin vastaamaan toimeksiantoihin ja työnantajien pitkä tuntemus on tietysti meidän etumme, Laajala kertoo.

Laajalan mielestä olisi kuitenkin alueena tärkeää tehdä yhdessä töitä työntekijöiden saamisen helpottamiseksi.
– Jotta alue kehittyy, meidän on saatava työntekijöitä myös muilta alueilta. Se tarkoittaa sitä, että heidät on saatava muuttamaan tänne. Tähän liittyy monta seikkaa, joista tulija on vakuutettava: siitä, että muuttaminen käy helposti ja täältä löytyy mukavia asuntoja, määräaikaisista töistä tulee usein ajan myötä vakituisia ja että alueelta löytyy myös vapaa-ajalle mielekästä tekemistä, Laajala kertaa tulijoiden ensimmäisiä kysymyksiä ja epäröinnin aiheita.

Työelämän uudistamiseen tarvitaan asennemuutosta, tietoa ja lisää yhteistyötä

Usein uusien työntekijöiden löytäminen vaatisi myös jonkinlaista valistustyötä.


– Vieläkin joskus liikaa mielletään, että meillä on naisten töitä ja miesten töitä. Esimerkiksi teollisissa töissä ei useinkaan tarvitse voimaa, vaan työtä tehdään järjellä ja nainen pärjää oikein hyvin esimerkiksi kokoonpanotehtävissä tai elementtitöissä, jos vain kokee työn muutoin itselleen mielekkääksi. Todella moneen työhön myös opetetaan, eikä ennen työn vastaanottamista edellytetä kaiken osaamista. Tärkeintä on oikea asenne ja halu oppia ja ehkä myös kokeilla jotain sellaista uutta, jota ei ole ennen tehnyt tai johon ei ole kouluttautunut.

Yhtenä helpotuksena työvoiman löytymiselle pidetään työperäistä maahanmuuttoa.


– Näissäkin tapauksissa tarvitaan usein paljon lisää tietoa siitä, millaisia lupia työntekijä tarvitsee ja millaisia työohjeita puolestaan työnantajan on tarjottava. Kansainväliset rekrytoinnit eivät ole vielä näillä seuduin arkipäivää ja niihin liittyy paljon tiedonpuutetta ja kokemattomuutta, Laajala summaa.

Laajala kuuluttaakin tarvetta myös työnantajien keskustelukerhoille.


– Olisi todella tärkeää saada työnantajia kokoontumaan yhteen niin, että he voisivat vaihtaa ajatuksiaan yritysten visioista, tarpeista, kuulumisista ja mahdollisista yhteisistä projekteista. Me tarvitsemme sekä lisää yhteistyötä yritysten välille uusien tekijöiden löytämiseksi, mutta myös yhteistä ymmärrystä siitä, millaista osaamista alueemme kaipaa ja mitkä ovat vahvuutemme työntekijöiden saamisessa.