Siirry suoraan sisältöön

Sydänsuomessa

Euroopan unionin osarahoittama
Keski-Suomen liitto

Tuulesta elinvoimaa, erottuvuutta ja ekologisuutta Sydänsuomeen

Edelläkävijäkunnat ovat jo vuosia sitten lähteneet katkaisemaan energiariippuvuutta ja etsineet ekologisia vaihtoehtoja: Sydänsuomi on edelläkävijä tuulivoiman hyödyntämisessä Manner-Suomessa.

Tuulivoimalat näkyvät Sydänsuomen maisemassa. Osaa kuntalaisista harmittaa maisemahaitta: samanaikaisesti tuulivoiman aluetaloudelliset sekä energiaomavaraisuusvaikutukset ovat Sydänsuomelle ja koko Suomelle merkittäviä.

Viime ajat ovat paljastaneet energiariippuvuutemme kääntöpuolen: ostamalla fossiilisia polttoaineita kiihdytämme ilmastokriisiä ja pahimmillaan tuemme jopa sodankäyntiä. Monessa kunnassa haetaankin parhaillaan kuumeisesti tapoja korvata fossiilisia polttoaineita ja katkaista Suomen energiariippuvuus edistämällä uusiutuvan energian tuotantoa alueillaan.

Pohjoisessa Keski-Suomessa tämän päivän tilannetta on kyetty ennakoimaan kauaskantoisilla päätöksillä jo yli 10 vuotta sitten.
– Vuonna 2011 tuli ensimmäiset ministeriön avustukset tuulivoimakaavoitukseen. Tuolloin päätimme perustaa tänne kahdeksan kunnan yhteisen hankkeen, jolla syntyisi ainakin yksi tuulivoima-alue jokaiseen kuntaan, kertoo tuulivoiman alkumetreistä kaavoitusjohtajana ja aluearkkitehtina toimiva Ulla-Maija Humppi, joka työssään on palvellut laajasti pohjoisen Keski-Suomen kuntien tarpeita.

Edelläkävijät saavat aina aurata polkua muille. Näin tapahtui myös tuulivoimahankkeessa, sillä toimivia malleja ei ollut suoraan kopioitavissa muualta. Tuulivoimayleiskaavaan liittyviä yksityiskohtia hiottiin ympäristölakimiehen kanssa sekä etsittiin tuulivoiman käynnistämistä koskevia sopimusaineistoja.
– Kuitenkin taustalla oli hyvin voimakas intuitiivinen tunne, että tälle tielle on nyt rohkeasti lähdettävä. Kiitän lämpimästi seudullista yhteistyötä kuntien välillä sekä tuolloin Keski-Suomen ELY-keskukselta saatua ympäristölakimiehen apua. Ilman yhteistyötä ja lakiohjausta alkuvaiheen kivikkoinen tie olisi ollut liian haastava, Humppi toteaa.

Hyväksytyistä tuulivoimayleiskaavoista pääsääntöisesti valitettiin eli prosessit olivat pitkiä. Tuulivoimasähkön valtiontuen loppuessa näytti siltä, että hankkeet eivät toteudu, mutta nyt kahdeksan tuulivoimapuistoa on joko tuotannossa tai rakenteilla Saarijärven – Viitasaaren seutukunnan alueella.

SYDÄNSUOMI TUOTTAA PIAN ENERGIAA ENEMMÄN KUIN KULUTTAA

Sitkeällä työllä Sydänsuomi on saavuttanut etulyöntiaseman ekologisessa energiatuotannossa moneen muuhun alueeseen verrattuna. Lainvoimaisia tuulivoimakaavoja on saatu vuosien aikana aikaan Kinnulaan, Kyyjärvelle, Karstulaan, Pihtiputaalle ja Saarijärvelle. Tällä hetkellä tuotannossa on 16 voimalaa Karstulassa ja Pihtiputaalla ja alueelle rakennetaan parhaillaan noin 41 uutta voimalaa. Saarijärvellä ja K-kunnissa kaavoituksessa on yli 200 voimalaa. Hankkeita on vireillä myös Kivijärven, Kannonkosken, Multian ja Petäjäveden kunnissa, joihin ei aiemmin ole tuulivoimaa kaavoitettu.

Pihtiputaalla on otettu käyttöön seitsemän voimalan tuulipuisto Ilosjoella ja kolmesta uudesta tuulivoimahankkeesta on tehty kaavoituspäätökset. Pihtiputaalla kaavoituksessa olevien tuulivoimaloiden määrä on enimmillään noin 80 voimalaa.
– Jos konkretisoi sitä energiamäärää, jota alueemme tuulivoima tuottaa, niin esimerkiksi Saarijärven Soidinmäen seitsemän voimalaa tuottavat energiaa 126 gigawattituntia (GWh) vuodessa. Samaan aikaan koko Saarijärven kaupungin asukkaiden vuosikulutus on noin 77 gigawattituntia (GWh), Humppi selvittää.

Myös Pihtiputaalla on saavutettu energiaomavaraisuus tuulivoimaloiden avulla.
– Vertailun vuoksi voi todeta, että Ilosjoen tuulivoimapuiston kolmen tuulivoimalan sähkötuotanto vastaa koko Pihtiputaan tarvitsemaa sähköenergiaa 39 600 MWh, toteaa Pihtiputaan ja Viitasaaren alueella toimiva aluearkkitehti Helena Raatikainen.

Tuulivoimayleiskaavoituksen alkaessa seutukunnissa sekä maakunnassa tuulisuuskartoilla oli suuri merkitys tuulivoimapuistojen sijainnin etsimisessä, koska voimalat olivat huomattavasti matalampia. Kahdeksan kunnan tuulivoimahankkeessa tehtiin myös tuulisuusmittausta seutukunnalla kuntien toimesta ympäristöministeriön avustusrahoituksella.

Uusissa tuulivoimayleiskaavoituksissa kuntien toimesta ei enää tutkita tuulisuutta, sillä riittävää tuulisuutta löytyy lähes joka puolelta, kun voimalat ovat aiempaa korkeampia. Samalla voimaloiden teho on kasvanut.

SYDÄNSUOMI, EKOLOGISEN ASUMISEN JA YRITTÄMISEN ALUE

Sydänsuomea voisi perustellusti markkinoida entistä voimallisemmin ekologisen asumisen ja yrittämisen alueena. Alueella tuotetaan enemmän energiaa kuin siellä käytetään: näin Sydänsuomi kantaa kortensa kekoon koko Suomen energiateollisuuden ympäristöystävällisyyden eteen.

Tuulivoimalat eivät näytä voimaansa ainoastaan energiantuotannossa, vaan tuulivoimarakentamisella ja -tuotannolla on huomattava merkitys myös Sydänsuomen aluetalouteen. Yhdestä voimalasta koituva kiinteistöverohyöty kunnalle on sen elinkaaren ajalta keskimäärin 30 000 euroa. Jos alueelle nousee 200 tuulivoimalaa, se tarkoittaa pelkästään kiinteistöveroina noin kuuden miljoonan euron vuosipottia. Tämän päälle tulevat vielä maanvuokratulot maanomistajille, jotka ovat lähellä vuosittaista kiinteistöverotuloa. Tämä voi tarkoittaa yli 10 miljoonan euron vuosittaista rahavirtaa alueelle.

Investoinneilla onkin perustavaa laatua oleva vaikutus alueen kuntien elinvoimaan, jopa ratkaiseva.
– Tuulivoima ratkaissee sen, onko kunnalla mahdollisuus säilyä itsenäisenä etenkin tilanteessa, jossa ympäristökunnat ovat jo valinneet hyväkseen tuulivoiman ja sen tuottamat tulovirrat, pohtii Kivijärven kunnanjohtaja Pekka Helppikangas.

Kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimitusjohtaja Tapani Laitinen uskoo, että tuulivoimateollisuus tuottaa alueelle myös muita elinkeinovirtoja.
– Rakentamisvaiheessa tarvitaan monenlaisia palveluketjuja majoituksesta muonitukseen ja logistiikasta maansiirtoon. Sen lisäksi valmiitkin voimalat tarvitsevat valvontaa, huoltoa ja muun muassa teiden aurausta ja kunnossapitoa saavutettavuuden varmistamiseksi. Kaikissa näissä tehtävissä paikallisilla yrittäjillä on keskeinen rooli. Alueella jo oleva, tuulivoiman perustamiseen ja ylläpitoon liittyvä osaaminen pitäisi tehdä nykyistä paremmin näkyväksi, jotta alueemme olisi jatkossakin houkutteleva ja helppo paikka voimaloiden sijoittumiselle. Kenties tätä osaamista voitaisiin myös viedä naapurimaakuntiin.

Kehittämisyhtiö Witaksella onkin suunnitteilla tuulivoimalarakentamiseen liittyvä alueellinen kehittämishanke, jossa paikallinen alihankintaverkosto tehdään näkyväksi sitä varten kehitetyllä alustalla: näin paikallinen osaaminen on yhdestä paikasta pääurakoitsijoiden hyödynnettävissä. Alustaa voidaan käyttää myös muiden toimialojen investointihankkeissa.

Pihtiputaan ja Viitasaaren aluearkkitehti Helena Raatikainen uskoo, että kestävällä tavalla kaavoitetut ja toteutetut tuulivoimapuistot voivat houkutella alueelle myös muuta uusiutuvaan energiaan liittyvää yritystoimintaa. Näin koko alueen profiili ekologisen energiantuotannon ja vihreän siirtymän seutuna vahvistuu.
– Uskon, että uusiutuvan energian edistäminen houkuttelee alueellemme myös yritystoimintaa, kuten liikenteen sähkölatausta, aurinkovoimaa ja erilaisia sähkönvarastointi- ja säätöratkaisuja. Nyt suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden elinkaaren aikana tullaan Suomessakin tuottamaan tuuli- ja aurinkosähköllä tuotettua vihreää vetyä, jolla on suuri merkitys teräs- ja muuhun teollisuuteen, raskaaseen liikenteeseen ja sähköenergian varastointiin, visioi Raatikainen energiantuotannon monipuolistumista.

ONKO VOIMALA MAISEMAHAITTA?

Tuulivoimaloita on Suomessa tavattu yleensä vain rannikkoseudulla. Niinpä esimerkiksi nelostien matkailijoille tuulivoimalat ovat jopa eksoottisia ilmestyksiä. Toisenlaisiakin mielipiteitä on kuitenkin kuultu.
– Tuulivoimaa myös vastustetaan. Voimalat näkyvät väistämättä maisemassa ja myös muita haittavaikutuksia pelätään, esimerkiksi vaikutuksia lintuihin.

Humppi ei kuitenkaan usko, että nykyisin rakennettavat siipivoimalat ovat monen sukupolven ratkaisu.
– Ekologisen energian ratkaisut kehittyvät niin huimaa vauhtia, että muutaman kymmenen vuoden päästä meillä on jo ihan uusia ratkaisuja omavaraiseen energiatuotantoon tai voimalat ovat kehittyneet merkittävästi vähemmän maisemaa ja ympäristöä haittaaviksi. Siksi tuulivoimapuistoja kehitettäessä on huomioitava myös riittävät purkuvakuudet maanvuokrasopimuksissa, jotta purkamiset voidaan hoitaa hallitusti, toteaa aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi.
Kaivos- tai louhoshankkeisiin verrattuna voimalat eivät jätä laajoja, pysyviä jälkiä maisemarakenteeseen, vaan ne voidaan purkaa pois maisemasta.

Toisaalta tuulivoimaloita voidaan myös uusia ja pyrkiä pidentämään tuulivoimalan elinkaarta valmiiksi kaavoitetulla ja ympäristövaikutuksiltaan arvioidulla alueella, jolloin tuulivoimapuiston kaavoituksen, infran rakentamisen ja sähkönsiirron toteutuksen mittavia investointeja voidaan jakaa pidemmälle ajanjaksolle.
– Tällä hetkellä energiaomavaraisuus on erittäin tärkeä arvo Suomelle ja myös Sydänsuomelle, Humppi toteaa.

Sydänsuomen kunnat vastaavat tuulivoimatuotannon mahdollistamisella ja tuulivoimayleiskaavoituksella Suomen valtion asettamiin hiilineutraalius- ja ilmastotavoitteisiin.

Sydänsuomen kunnissa on sekä käyttöönotettuja voimaloita että runsaasti uusia puistoja sekä rakenteilla että suunnittelussa.. Avaa kuva
Sydänsuomen kunnissa on sekä käyttöönotettuja voimaloita että runsaasti uusia puistoja sekä rakenteilla että suunnittelussa.