Aluestrategia toimii yhteisen aluekehitystyön karttana ja kompassina. Strategiaa vasten peilataan, että yhteiset alueen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ovat oikeasuuntaisia.
Aluestrategia viitoittaa kuntien yhteistyötä Sydänsuomen elinvoiman ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.
”Sydänsuomi tunnetaan menestyvänä ja turvallisena alueena vuonna 2026.” Tämä on pohjoisen Keski-Suomen eli Sydänsuomen kuntien visio. Alueellemme halutaan lisää tunnettuutta, sen kilpailukykyä halutaan kehittää ja sitä halutaan markkinoida turvallisena alueena, joka tuo jatkuvuutta ja pysyvyyttä ihmisille jatkuvien muutosten keskellä.
Sydänsuomen historian ensimmäinen Aluefoorumi kokoontui syyskuun viimeisenä päivänä Saarijärven vanhalla Lehtolan kyläkoululla. Aluefoorumiin kutsuttiin koko seutukunnan eli kahdeksan kunnan kunnanjohtajat sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston ykköspuheenjohtajat. Kaikista kunnista tuli Aluefoorumiin edustus.
Aluestrategia toimii yhteistyön karttana ja kompassina
Aluestrategia hyväksyttiin Aluefoorumissa yksimielisesti: jatkossa se toimii yhteisen aluekehitystyön karttana ja kompassina. Strategiaa vasten peilataan, että yhteiset alueen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ovat oikeasuuntaisia.
”Profiloituminen ulospäin turvallisena ja omavaraisena, sydämellisenä yhteisönä, on tässä maailmanajassa hyvä näkökulma. Alueen toimijoiden yhteistyö on elinvoiman kehittämisessä koko alueen näkökulmasta erittäin tärkeää. Strategiassa on hyvin tuotu hyvin esille näitä asioita.”, kuului eräs kommentti kyselyssä, joka osoitettiin Aluefoorumin osallistujille aluestrategiasta.
Pohjoiseen Keski-Suomeen tarjolla lottovoitto
Aluestrategian toimivuus ja kunnianhimoisuus pääsee pian varsinaiseen happotestiin, sillä pohjoiselle Keski-Suomelle on luvassa jättipotti oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) vuosina 2023-2024. Aluefoorumissa puhunut Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pirjo Peräaho korosti, että pohjoinen Keski-Suomi voi säilyttää rahoituksellisen erityisasemansa vain saamalla liikkeelle riittävän isoja ja vaikuttavia yhteishankkeita kuntien yhteistyötä tiivistämällä: tähän tarvitaan jokaisen seudun kunnan yhteistyötahtoa.
Alueen kehittämishankkeita pohdittiin myös Aluefoorumissa. Uusi strategia linjaa kehittämisen keihäänkärjet kolmen teeman alle:
- Puhtia ennakointiin: Alueelle on tärkeää rakentaa sellaista osaamista ja synnyttää sellaisia osaajia jo proaktiivisesti, että tulevaisuuden murroksista kyetään selviytymään.
- Sykettä yritystoimintaan: Meidän on onnistuttava palvelemaan omia yrityksiämme ja yrittäjiksi haluavia niin asiakaslähtöisellä, rohkealla ja osaavalla otteella, että se synnyttää alueellemme kilpailu- ja uudistumiskykyä.
- Erottuvuutta edelläkävijyydestä: Meillä on jo monta menestyksekästä, perinteistä toimialaa, kuten metsä ja metalli. Haluamme auttaa näitä toimialoja kehittymään alansa parhaiksi, mutta myös tukea uusia, nousevia aloja, kuten kiertotalouden ja uusiutuvan energian sellaiseen kukoistukseen, joka luo alueellemme etulyöntiasemaa ja tunnettuutta edelläkävijyydensä vuoksi.
Yhteistyömahdollisuus tarjolla myös Saarijärvelle ja Kannonkoskelle
Kunnat sitoutuvat aluekehitystyöhön vuodeksi kerrallaan. Aluefoorumissa sovittiin, että kunnat käsittelevät rahoitusesityksen yhteistyöstä ensi vuodelle marraskuun alkuun mennessä. Tänä vuonna alueyhteistyössä ovat mukana Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kunnat. Ensi vuodelle tehtiin rahoitusesitys alueyhteistyöhön liittymiseksi myös Kannonkoskelle ja Saarijärvelle.
Aluefoorumi sai hyvää palautetta ja päivä koettiin onnistuneeksi ja innostavaksi. Yhteistyössä on voimaa ja Sydänsuomen kilpailukykyä rakennetaan yhdessä toimimalla!