Sydänsuomen Elinvoimakahvit ja Aluefoorumi tarjosivat tietoa suurhankkeiden aluevaikutuksista ja Sydänsuomessa-aluekehitystyön tuloksista vuodelta 2023.
Sydänsuomen elinvoimakahvit ja aluefoorumi tarjoilivat tällä kertaa alustavia tutkimustuloksia suurhankkeiden aluevaikutuksista. Projektipäällikkö Seppo Penttilä Kokkolan yliopistokeskuksesta esitteli puheenvuorossaan energia-alan suurhankkeiden aluetaloudellisten vaikutusten ennakkoarviointia.
− On hyödyllistä tarkastella rakennusvaiheen ja tuotantovaiheen vaikutuksia erikseen. Arvioinnissa katsomme suoria, välillisiä ja johdannaisvaikutuksia, Penttilä tiivistää.
Suurhankkeiden taloudellisista vaikutuksista alueille kohdistuu tutkimuksen ja pitkäaikaisen kokemuksen valossa noin 5–25 prosenttia. Seutujen välinen muutos- ja kasvuohjelmassa tehdään töitä sen eteen, että prosenttiluku kääntyisi mahdollisimman suureksi Sydänsuomessa-alueella ja Kaustisen seutukunnalla.
Euroopan unionin JTF-rahoitusta hyödyntävän muutos- ja kasvuohjelman toimenpiteet tähtäävät siihen, että paikalliset yritykset pääsevät paremmin mukaan alueelle suuntautuviin suurhankkeisiin ja myös esimerkiksi alueen kuntien hankintoihin. Onnistuessaan tämä luo työtä ja tuo lisää euroja aluetalouden rattaisiin.
Tuulivoima työllistää
Tuulivoima työllistää rakennusaikanaan, mutta usein tämä työllistävä vaikutus kohdistuu pääosin alueiden ulkopuolelle. Tuulivoiman pysyvämpi työllistävä vaikutus tulee voimaloiden käytöstä ja kunnossapidosta. Nyrkkisäännön mukaan kymmenen voimalaa vaatii kaksi huoltajaa.
Seppo Penttilän mukaan voidaan myös osoittaa aluetalouden näkökulmasta, että yksi tuulivoimala vahvistaa työllisyyttä 1 henkilötyövuoden verran.
− Kyse ei ole yhdestä yksittäisestä työpaikasta, vaan syntyvän työn kokonaismäärästä. Tämä jakaantuu esimerkiksi ruoka- ja majoituspalveluja tuottaville yrityksille, maanrakentajille tai paikalliseen rautakauppaan, Penttilä kuvaa.
Sydänsuomessa-alueelle on joko rakennettu tai suunnitteilla yhteensä 31 tuulivoimapuistoa, joissa on yhteensä 319–563 voimalaa riippuen siitä, montako myllyä vielä rakentamattomille alueille saadaan. Laskelmat tehdään maksimiarvoilla, koska tarkastelun kohteena on suurin mahdollinen hyötypotentiaali.
Tarkempia tuloksia saadaan syksyllä 2024
Suurhankkeiden analyysityökalu on jo valmis. Työkalu pohjautuu mm. Tilastokeskuksen dataan. Tutkijat tarkistavat lähikuukausina vielä viimeiset myllymäärät laskelmiin. Lisäpohdintaa vaatii myös esimerkiksi se, mitä lukua analyysissa käytetään keskimääräisenä tehona.
− Raportin tuloksia on mahdollista soveltaa kuntien strategiatyössä. Tavoitteena on, että investoinnit tuottaisivat mahdollisimman paljon vaikutuksia elinkeinoelämän kasvuun ja kuntien talouden paranemiseen tuotannon kasvun, työvoimavaikutusten ja kiinteistöverokertymän kautta, Penttilä tiivistää.
Tarkempia tuloksia saadaan syksyllä 2024, ja raportti valmistuu huhtikuuhun 2025 mennessä. Tutkimustyön rinnalla jatkuu hankkeen työ yritysrajapinnassa.
− Levitämme edelleen Suurhanketoimisto.fi-verkostopalvelualustan käyttöä Sydänsuomessa-alueelle ja tuemme suurhankkeisiin, erityisesti kohdealueen tuulivoimahankkeisiin liittyvien ylimaakunnallisten yritysverkostojen muodostamista, esimerkiksi yrittäjätapaamisten, alihankintailtojen sekä vierailujen ja kohteisiin tutustumisten avulla, Seutujen välisen muutos- ja kasvuohjelman Sydänsuomessa-alueen projektipäällikkö Ville Keränen sanoo.
Tarjolla on myös asiantuntijoiden vetämiä lyhytkestoisia valmennuksia ja infoja. Aiheina näissä on esimerkiksi tarjouksen tekemisen perusteet, yritysten yhteistarjoukset, pääurakoitsijoiden vaatimukset tarjoajille, sopimusvalmennukset (työyhteenliittymien sopimukset, urakointisopimukset, sopimusjuridiikka) sekä laatu-, turvallisuus- ja ympäristövalmennukset (ISO-standardit).
Vuosi 2023 oli aktiivinen hankevuosi
Sydänsuomen elinvoimakahvit ja aluefoorumi kokosivat reilut 40 osallistujaa Kyyjärven Eräkartanoon. Tilaisuus oli suunnattu Sydänsuomessa-alueen kuntapäättäjille, yrittäjille, yritys- ja aluekehittäjille, Sydänsuomessa-alueen Kuntatiimin ja Kehittäjätiimin jäsenille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Aluekoordinaattori Minna Jaakkola loi yleiskatsauksen alueyhteistyön kuulumisiin vuodelle 2023. Vuotta leimasi erityisesti vahva panostus uusien kehittämishankkeiden hakemiseen. Yhteensä haettiin 8 hanketta, joista 7 sai rahoituksen ja 1 hylättiin.
− Hankkeet ovat keskeinen työkalu yhteisen aluekehitystyön edistämiseen. Tahto ja tavoite on, että yhteisillä hankkeilla kehitetään koko Sydänsuomessa-aluetta. Meidän kaikkien on tärkeää olla aktiivisia ja pitää huolta siitä, että alueemme yritykset ja kunnat saavat parhaan mahdollisen hyödyn irti niistä, Jaakkola tiivistää.
Muita keskeisiä kuulumisia vuodelta 2023 olivat Sydänsuomessa-alueen visuaalisen ilmeen uudistus ja uusien verkkosivujen kehitystyön alulle laittaminen. Esimerkiksi matkailu nousee uusilla sivuilla aiempaa vahvemmin esille. Myös hankkeet löytyvät uusilta verkkosivuilta yhdestä paikasta, josta löytyy kaikkien hankkeiden lyhyet kuvaukset ja yhteyshenkilöt.
Vuoteen 2023 mahtui myös alueen edustamista Matkamessuilla Helsingissä ja Rekrymessuilla Jyväskylässä. Kuntien yhteinen tutustumis- ja verkostoitumismatka suuntautui Närpiöön, Iso-Kyröön ja Kaustisen seudulle.
− Alueyhteistyön tarkoitus on palvella alueen yhteistä edunvalvontaa. Pienet resurssit yhdistämällä voimme lisätä alueen tunnettuutta, kun myös viestimme aktiivisesti yhdessä koko alueena, Jaakkola korostaa.
Teksti: Hanna Moilanen
Kuvat: Kirsti Kaakkurivaara / Witas Oy
