Vastuullisuustarina: Huopanankosken kioski – Paikallisuutta, yhteisöllisyyttä ja historian vaalimista

Huopanankosken rannalla historia ei ole vain kyltti polun varressa. Se elää tarinoissa, ihmisissä ja jokapäiväisissä kohtaamisissa. Taru Siekkinen-Siljalan luotsaamalla Huopanankosken kioskilla vaalitaan paikallisuutta, rakennetaan yhteisöllisyyttä ja pidetään huolta siitä, että menneisyydellä on paikkansa myös tulevaisuudessa.

Huopanankosken rannalla kuuluu veden tasainen kohina. Järviradio soittaa iskelmää, ja kioskin terassilla vaihdetaan kuulumisia. Joku on tullut kalastamaan, toinen pysähtynyt matkallaan pohjoiseen. Kolmas on paikallinen, joka poikkeaa kahville lähes päivittäin.

Monelle Huopanankosken kioski näyttää ensisilmäyksellä kesäkahvilalta. Todellisuudessa se on paljon enemmän.

Se on kohtaamispaikka, matkailukohde, pala paikallishistoriaa ja ennen kaikkea kylän olohuone.

”Meillä ihmiset viihtyvät pitkään. Pelataan pelejä, jutellaan ja vaihdetaan kuulumisia. Moni tulee ihan tunnelman vuoksi”, yrittäjä Taru kertoo.

Tunnelma ei ole syntynyt sattumalta.

Taru on kasvanut yrittäjäperheessä. Hän muistaa istuneensa jo kahdeksanvuotiaana perheen kierrätysliikkeen kassalla Viitasaarella. Työ ja yrittäjyys olivat osa arkea kauan ennen kuin hän itse ryhtyi yrittäjäksi.

Nykyään Huopanankosken kioski on ollut hänen perheensä vastuulla kuuden vuoden ajan. Kioskin ympärille on rakentunut majoitusta, saunapalveluita, pitopalvelua ja elämyksiä, mutta toiminnan ydin on säilynyt samana: ihmiset ja paikka, jossa heidät kohdataan.

”Tämä on aivan ihana kesätyö. Tässä kohtaa on tosi paljon erilaisia ihmisiä, ja pikkuhiljaa on kehitelty lisää erilaisia toimintoja ympärille”, Taru tuumii.

Paikka, jolla on poikkeuksellisen pitkä muisti

Huopanankoskella historia ei ole vain menneisyyttä, vaan se elää ja näkyy maisemassa, rakennuksissa ja tarinoissa, joita alueella kulkijat yhä kertovat.

Kosken ympäristössä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Kalastusmatkailijoita alue houkutteli jo yli sata vuotta sitten, ja Huopanankoski mainittiin ulkomaisissa kalastusmatkailua käsittelevissä julkaisuissa jo 1800-luvun lopulla. Myös kirjailija Juhani Aho vaikutti merkittävästi alueen tunnetuksi tekemiseen.

Taru puhuukin historiasta lähes samalla tavalla kuin joku toinen puhuisi harrastuksestaan.

”Se on sydämen asia. Haluaisin saada sitä entisaikaa näkyväksi ja tarinoita enemmän esille”, Taru sanoo.

Historiaa ei haluta säilyttää vain arkistoissa. Tavoitteena on tehdä siitä elävää ja koettavaa. Kosken ympärillä kulkevalla kulttuuripolulla kävijät voivat tutustua alueen vaiheisiin, luontoon ja ihmisiin. Viime vuosina tarinoita on tuotu näkyville myös uusilla tavoilla, jotka kutsuvat kävijöitä pysähtymään hetkeksi ja pohtimaan ympäristöään.                          

Tarun mukaan juuri historia tekee Huopanankoskesta erityisen.

”Tällä alueella on tosi vahva historia. Mitä enemmän sitä tutkii, sitä enemmän sieltä löytyy uusia tarinoita”, hän kertoo.

Vastuullisuus löytyy läheltä

Huopanankoskella vastuullisuus näyttää käytännönläheiseltä.

Leivonnaisissa käytettävät jauhot tulevat muutaman kilometrin päästä paikalliselta tuottajalta. Suosittu järvikalaburgeri valmistetaan lähivesistä pyydetystä kalasta. Myös monet muut tuotteet hankitaan mahdollisimman läheltä.

Ratkaisut eivät ole syntyneet markkinointitarkoituksessa.

Ne ovat syntyneet yhteistyössä naapureiden kanssa.

”Paikallisuus on ihmisille tärkeää. Ja meillekin on luonnollista tehdä yhteistyötä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka ovat tässä ihan lähellä”, Taru toteaa.

Paikalliset tuottajat tunnetaan nimeltä, heidän kanssaan keskustellaan tuotteista, kuulumisista ja yrittäjän arjesta. Samalla raha ja työ pysyvät alueella.

Yrityksessä pyritään myös vähentämään hävikkiä, lajittelemaan jätteet huolellisesti sekä pitämään palvelut sellaisina, että niihin on varaa myös paikallisilla asukkailla.

Yhteisöllisyys on tärkein onnistuminen

Kun Tarulta kysyy yrityksen suurinta onnistumista, vastaus tulee nopeasti: Yhteisöllisyys.

Siitä kertovat mökkiläiset, jotka palaavat kesä toisensa jälkeen. Siitä kertovat matkailijat, joiden suunniteltu pysähdys venähtää tuntien mittaiseksi vierailuksi. Ja siitä kertovat paikalliset, joille kioski on muodostunut luontevaksi kohtaamispaikaksi.

”Vuosi vuodelta se tulee helpommaksi. Ihmiset tietävät paikan ja tulevat tänne, koska täällä on hyvä tunnelma ja rento olla”, Taru kertoo.

Taru uskoo, että ihmiset muistavat ennen kaikkea tunteen.

Sen, että heidät huomattiin.

Sen, että heidän kanssaan vaihdettiin muutama sana.

Sen, että paikassa oli hyvä olla.

”Koitetaan huomioida jokainen asiakas. Jos aikaa on, vaihdetaan kuulumisetkin. Monelle sillä on yllättävän suuri merkitys”, Taru pohtii.

Tulevaisuus rakentuu tarinoiden varaan

Seuraavien vuosien aikana Huopanankoskella halutaan vahvistaa juuri niitä asioita, jotka tekevät paikasta ainutlaatuisen.

Suunnitteilla on uusia tapahtumia, lisää tarinallistamista ja uusia tapoja tuoda alueen kulttuurihistoria näkyväksi. Samalla yritys haluaa kehittää vastuullisuudestaan viestimistä, jotta monet jo arjessa näkyvät teot tulisivat paremmin esille myös vierailijoille.

”Kehitetään tätä edelleen. Haluaisin saada kulttuurihistoriaa vielä enemmän näkyviin ja ehkä uusia tapoja kertoa alueen tarinoita”, Taru sanoo.                          

Huopanankoskella vastuullisuus alkaa ja näkyy siinä, että paikasta pidetään huolta.

Että historia säilyy. Että lähituottajalle soitetaan vielä ensi vuonnakin.

Ja että kahvipöydässä on aina tilaa yhdelle ihmiselle lisää.

✍️ Santeri Halonen, Oulun yliopiston Kerttu Saalastin Instituutti

📷 Ville Salonen, Kehittämisyhtiö Witas Oy