Pihtiputaalainen Eero kehittää startup-yrityksille suunnattua kyberturvallisuusratkaisua

Työ, opinnot ja kiinnostus uuteen teknologiaan yhdistyivät yritysideaksi

Pihtiputaalla asuva Eero Länsipuro työskentelee kyber- ja tietoturvan parissa ja opiskelee tekniikan alaa. Digikipinä-valmennuksessa hän on kehittänyt startup-yrityksille suunnattua kyberturvallisuusratkaisua. Pitkään omassa päässä pyörinyt idea on saanut valmennuksen aikana aiempaa selkeämmän ja ennen kaikkea toteutuskelpoisemman muodon.

Ajatus ratkaisusta alkoi kehittyä, kun Eero pohti opinnäytetyönsä aihetta. Hän halusi yhdistää siinä oman työnsä kyber- ja tietoturvan parissa sekä vapaa-ajan kiinnostuksensa uuteen teknologiaan, kuten IoT- ja dronetekniikkaan.

Tutkimustyön edetessä Eero kiinnitti huomiota nopeasti kasvavaan teknologiakenttään. Uusia ratkaisuja syntyy kovalla tahdilla, mutta niiden kyberturvaa ei aina ole mietitty yhtä pitkälle.

– Tuli ajatus, että tämä on tällä hetkellä kasvava ala. Ratkaisuja tulee kovempaa tahtia kuin mitä olisi tarve, ja suurimmassa osassa niistä turvapuolta on harvemmin mietitty, Eero kertoo.

Kaiken ratkaisevasta ideasta kohti ensimmäistä tuotetta

Valmennuksen alussa Eeron idea oli vielä hyvin laaja. Sen oli tarkoitus taipua lähes mihin tahansa ympäristöön, ratkaista monenlaisia ongelmia ja toimia mahdollisimman itsenäisesti. Puolen vuoden aikana kokonaisuus on rajautunut huomattavasti.

Eero kuvaa idean kiteytyneen valmennuksen aikana.

– Aikaisemmin se oli aika pitkälti sellainen asia, joka ratkaisee kaikki maailman ongelmat ja sopii kaikille. Nyt sitä on onnistunut rajaamaan niin, että on tietynlaisia yrityksiä, joille tämä toimii, ja yrityksiä, joille tämä ei sovi.

Samalla suunnitelma on muuttunut teknisesti realistisemmaksi. Aiempi ajatus lähes minne tahansa sijoitettavasta ja itseoppivasti toimivasta ratkaisusta on tarkentunut tuotteeksi, jonka ensimmäinen versio olisi mahdollista myös toteuttaa.

Eerolle on muodostunut selkeämpi kuva ratkaisun MVP:stä eli minimum viable productista. Sillä tarkoitetaan tuotteen ensimmäistä riittävän toimivaa versiota, jonka voi esitellä asiakkaalle ja jonka toimivuutta voidaan kokeilla käytännössä.

– Minulle on tullut hyvin selkeä kuva siitä, mikä tässä on MVP. Se on ensimmäinen asia, jonka pystyn mahdolliselle asiakkaalle esittelemään: tällainen on olemassa, tämä toimii ja tämän voisi laittaa sinun tuotteeseesi sisälle.

Ideasta oli pakko puhua muille

Yksi valmennuksen tärkeimmistä hyödyistä on ollut se, että Eero on joutunut sanoittamaan teknistä ideaansa muille valmennukseen osallistuneille. Aikaisemmin se oli jäänyt helposti hänen omassa päässään pyöriväksi ajatukseksi, vaikka lähipiirissäkin olisi ollut luovia ja teknisesti suuntautuneita ihmisiä, joiden kanssa sitä olisi voinut käsitellä.

Valmennuksessa ideaa on pitänyt selittää erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille. Juuri se on auttanut huomaamaan, mitkä asiat ovat Eerolle itsestään selviä mutta mahdolliselle asiakkaalle vieraita.

– Idea on suunniteltu ihmiselle, joka ei tiedä tästä alasta mitään. Sen pitäisi ratkaista ongelmia heidän puolestaan niin, ettei heidän tarvitsekaan tietää. Siksi on ollut hyvä saada ajatuksia ihmisiltä, jotka kysyvät sellaisia viattomia kysymyksiä, jotka ovat itselle itsestään selviä.

Kysymykset ovat pakottaneet selventämään tuotteen toimintaa ja hyötyjä. Samalla Eero on tunnistanut kysymyksiä, joita mahdolliset asiakkaat tulisivat joka tapauksessa myöhemmin esittämään.

Yrittäjyys on mahdollisuus, mutta hyppy ei ole yksinkertainen

Valmennus on vahvistanut Eeron ajatusta siitä, että yrittäjyys voisi joskus olla myös täysipäiväinen vaihtoehto. Tuote ei kuitenkaan ole vielä siinä vaiheessa, että vakituisesta työstä voisi hypätä suoraan yrittäjäksi.

– Ei ihan maaliin olla sen kanssa päästy, mutta harppauksia on otettu oikeaan suuntaan.

Suurin kysymys liittyy taloudelliseen epävarmuuteen. Vakituisessa työssä tilille tulee kuukausittain ennakoitava summa, jonka varaan arjen voi rakentaa. Yrittäjänä saman toimeentulon muodostuminen ei ole itsestään selvää.

Eeron mukaan omien ideoiden kokeilemiseen kannattaakin tarttua mahdollisimman aikaisin, jos elämäntilanne sen sallii. Kun kuukausittaisia menoja ja taloudellisia vastuita kertyy, riskin ottaminen muuttuu väistämättä vaikeammaksi. Eeron omassa elämässä esimerkiksi asuntoon ja autoihin liittyvät kulut tarkoittavat, ettei toimeentulon epävarmuutta voi tarkastella vain henkilökohtaisena riskinä.

Tämä ei tarkoita, etteikö yrittäjyyttä voisi kokeilla myöhemminkin. Se kuitenkin korostaa kevyiden ja joustavien kokeilumahdollisuuksien merkitystä.

Kokeilemiseen tarvitaan tilaa – myös konkreettisesti

Eero näkee digiyrittäjyydessä paljon mahdollisuuksia kasvukeskusten ulkopuolella. Verkossa markkinoitavaa tai tuotettavaa palvelua voi tarjota Pihtiputaalta koko Suomeen, Eurooppaan tai jopa maailmanlaajuisesti.

– Jos on jokin idea, ei välttämättä tarvitse miettiä, onko täällä paikallisesti kysyntää tai pitääkö muuttaa lähimpään suurkaupunkiin.

Kaikkia ideoita ei kuitenkaan voida kokeilla pelkästään verkossa. Eero nostaa esiin alueella tyhjillään olevat liiketilat ja muut sisätilat. Niitä voitaisiin hänen mielestään hyödyntää joustavina kokeiluympäristöinä, joissa palvelua tai liiketoimintaideaa voisi testata esimerkiksi kuukauden ajan ilman pitkää vuokrasopimusta ja suurta sitoutumista.

Ajatus liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten nuorten ja nuorten aikuisten osaaminen alueella tunnistetaan. Pihtiputaalle aikuisiällä muuttaneena Eero kokee, että hänen ikäisilleen on melko vähän harrastus-, vaikuttamis- tai muuta yhteistä toimintaa.

– Tuntuu, että siinä on noin 30 vuoden kuilu. Toimintaa tehdään lapsille tai sitten senioreille, mutta tässä välissä ei tunnu olevan oikein mitään kontaktipintaa mihinkään.

Eeron tarina osoittaa, että osaamista ja uusia ideoita alueella on. Niiden eteneminen vaatii kuitenkin paikkoja, joissa ajatuksia voi testata, sanoittaa ja kehittää ilman, että ensimmäinen askel edellyttää heti täysipäiväiseksi yrittäjäksi ryhtymistä. Joskus ratkaiseva edistysaskel syntyy jo siitä, että omassa päässä pitkään pyörinyt idea joutuu muiden kysymysten eteen – ja alkaa vähitellen kiteytyä valmiiksi tuotteeksi.

Mikä Digikipinä?
FutureRoots- ja Yrityskolahtamo-hankkeiden yhteistyössä toteuttama maksuton yrittäjyysvalmennus, jossa osallistujat pääsivät kehittämään omia liikeideoitaan ja tunnistamaan omaa osaamistaan. Hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia.
Keväällä 2026 järjestetty valmennus sisälsi seitsemän tapaamista Viitasaarella ja Pihtiputaalla.
Tapaamisissa käsiteltiin muun muassa yrittäjyyttä, markkinointia, asiakkuuksia ja oman idean kehittämistä. Valmennuksessa korostuivat tekeminen, keskustelu ja uusien näkökulmien löytäminen.