Miten olemassa olevista kodeista tehdään kiinnostavia nykyajan vuokraajalle?
THINK BIG -tapahtuma kokosi Nivalaan yrityksiä, sijoittajia, päättäjiä ja kehittäjiä keskustelemaan kasvavista investoinneista, energiasta ja tulevaisuudesta. Asumisen uudet tuulet -hankkeen Side Eventissä näkökulma käännettiin investointien rinnalla ihmisiin: missä kaikki investointeja rakentavat, käyttävät ja kehittävät ihmiset asuvat?
Kysymys on tärkeä juuri nyt. Tulevien vuosien projektit kuten puhtaan siirtymän hankkeet tuovat alueille uutta työvoimaa ja samalla kasvavaa asumisen tarvetta. Osa ihmisistä tulee väliaikaisesti, osa voi jäädä pysyvästi. Asuminen ei siksi ole investointien sivukysymys, vaan yksi niiden onnistumisen edellytyksistä. Ratkaisua ei kuitenkaan tarvitse etsiä pelkästään uudisrakentamisesta. Alueilla on jo tyhjiä asuntoja, vajaakäytössä olevia kiinteistöjä ja olemassa olevaa asuntokantaa, joka voisi pienilläkin kehittämistoimilla palvella nykyistä paremmin muuttavaa työvoimaa.
Mutta miten olemassa olevista kodeista tehdään kiinnostavia nykyajan vuokraajalle? Tätä kysymystä tarkasteli markkinoinnin ammattilainen, yrittäjä ja asuntosijoittaja Suvi Kinnunen (@suviliving) puheenvuorossaan Asuminen kilpailuetuna: mitä moderni vuokraaja oikeasti arvostaa? Puheenvuoro järjestettiin 27.8. osana THINK BIG -ohjelmaa ja Asumisen uudet tuulet -hankkeen Rahapaja-toimintaa.
Ihminen valitsee mielikuvan omasta arjestaan
Kinnusen keskeinen ajatus on, että ihminen ei valitse vain asuntoa, vaan mielikuvaa omasta arjestaan. Kun ihminen saa työtarjouksen vieraalta paikkakunnalta, hän alkaa selvittää, millainen paikka on, missä siellä voisi asua ja miltä oma elämä siellä näyttäisi. Asunto toimii eräänlaisena käyttöliittymänä koko paikkaan. Siksi pelkät neliöt, vuokra ja huoneluku eivät vielä kerro, miksi juuri tämä koti kannattaisi valita. Jos takapihalta lähtee metsäpolku, se voi olla koiranomistajalle tai ulkoilijalle yksi asunnon tärkeimmistä ominaisuuksista. Markkinoinnin tehtävänä on auttaa ihmistä näkemään, millaista arkea asunto mahdollistaa.
Kenelle tämä koti sopisi?
Kinnusen mukaan asuntojen markkinoinnissa pitäisi lähteä liikkeelle kysymyksestä: kuka tässä voisi asua? Kun kohderyhmä on tunnistettu, on helpompi päättää, millaisia kuvia otetaan, mitä ilmoituksessa kerrotaan ja missä asuntoa markkinoidaan.
Tämä tarjoaa kiinnostavan näkökulman myös kunnallisille vuokrataloyhtiöille. Kaikkia asuntoja ja asuinalueita ei välttämättä tarvitse markkinoida samalla tavalla kaikille. Yksi alue voi sopia erityisen hyvin lapsiperheille, toinen senioreille, kolmas etätyötä tekeville ja neljäs työn perässä paikkakunnalle muuttaville. Sama ajatus on noussut esille myös asukkaiden näkökulmasta. Pihtiputaan kansalaispaneelissa panelistit suosittelivat kunnallisen vuokra-asuntotarjonnan kehittämistä niin, että eri asuinalueiden omia vahvuuksia tunnistettaisiin ja alueita profiloitaisiin erilaisille asukasryhmille. Kaikkien alueiden ei tarvitse tarjota kaikkea kaikille. Olennaista on tehdä näkyväksi, millaista asumista ja arkea juuri kyseinen alue voi tarjota ja kenelle se voisi olla erityisen kiinnostava. Pihtiputaan kansalaispaneelin tehtävänä oli nimenomaan tuottaa asukkaiden kokemuksiin perustuvia suosituksia kunnan vuokra-asumisen ja asuinympäristöjen kehittämiseksi.
Tavallinenkin asunto voi muuttua kiinnostavaksi, kun sille löydetään oma vahvuus ja identiteetti. Kinnunen kertoi esimerkiksi Kannelmäessä sijaitsevasta asunnostaan, jonka sydämeksi nostettiin vaaleanpunainen keittiö. Asunnon vuokrannut henkilö kertoi kuvitelleensa jo ilmoitusta katsoessaan itsensä leipomaan juuri siinä keittiössä. Toisessa kohteessa tavallisesta uudisasunnosta rakennettiin Vaaleanpunainen Vallila -konsepti. Asunto ei saanut lisää neliöitä eikä sen sijainti muuttunut, mutta sille syntyi oma identiteetti ja syy jäädä mieleen.
Tämä ei tarkoita sitä, että asuntoihin tarvittaisiin kalliita remontteja tai näyttäviä konsepteja. Joskus yksi harkittu väri, kunnollinen valaistus, toimiva työpiste tai hyvä säilytys voi riittää. Kinnusen mukaan moderni vuokraaja ei välttämättä kaipaa luksusta, vaan ennen kaikkea hyvää arkea. Olennaista on tunnistaa, mistä hyvä arki juuri tavoitellulle asukasryhmälle muodostuu.
Myös vuokraamisen pitää olla helppoa
Modernin vuokraajan odotuksiin vaikuttaa koko ympäröivä maailma. Kun muut palvelut ovat muuttuneet nopeiksi, digitaalisiksi ja käyttäjälähtöisiksi, samaa sujuvuutta odotetaan myös asumiselta. Tämä korostuu investointipaikkakunnilla, joille ihmiset voivat olla muuttamassa satojen kilometrien päästä. Hyvät kuvat, videokierrokset, selkeät ohjeet ja helppo yhteydenotto voivat madaltaa muuton kynnystä merkittävästi.
Kinnunen kiteytti yhden asumisen markkinoinnin haasteista osuvasti: ”Tyhjä asunto ei näytä potentiaalia. Se näyttää tyhjältä.” Kunnassa saattaa jo olla asunto, joka olisi erinomainen koti etätyöntekijälle, lapsiperheelle, koiran kanssa muuttavalle tai alueelle työn perässä tulevalle. Mutta näkeekö tämä ihminen ilmoituksesta, että asunto voisi sopia juuri hänelle?
Kasvavien investointien yhteydessä kannattaakin uuden rakentamisen rinnalla katsoa tarkasti sitä, mitä jo on olemassa. Voisiko nykyisiä vuokra-asuntoja profiloida uusille kohderyhmille? Voisiko eri asuinalueille rakentaa omia vahvuuksia ja tarinoita? Voisiko jo olemassa olevia asuntoja kuvata ja markkinoida tavalla, joka näyttää pelkkien seinien sijaan sen elämän, jota niissä voi elää?
Joskus kilpailukykyinen asumisen vaihtoehto on jo olemassa. Se pitää vain tunnistaa ja tehdä näkyväksi.
Millaista hyvää arkea juuri tämä koti mahdollistaa ja kenelle?
Suvi Kinnunen (@suviliving) on markkinoinnin ammattilainen, yrittäjä ja asuntosijoittaja, joka tunnetaan tavastaan yhdistää asuminen, vetovoimaiset konseptit ja sisältömarkkinointi. Puheenvuoro oli osa EU osarahoittaman Asumisen uudet tuulet maakuntien rajoilla -hankkeen Rahapaja-toimintaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää maaseutuasumista ja löytää kestäviä ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, jotka vahvistavat alueiden elinvoimaa ja houkuttelevat uusia asukkaita.
Asumisen uudet tuulet maakuntien rajoilla -hankkeen tavoitteena on kehittää asumisratkaisuja ja nostaa asuminen keskeiseksi osaksi maaseudun kehittämistä.
Pihtiputaan kunnan hallinnoimassa hankkeessa ovat mukana Sydänsuomessa, SavoGrow ja NIHAK. Hanke toteutetaan kolmen maakunnan (Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo) alueella, ja siihen osallistuu yhteensä 20 kuntaa. Hanke toteutetaan vuosina 2024–2026, ja sen rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus / Euroopan maaseuturahasto.