Vastuullisuustarina: Kotihoiva Mimosa – Vastuullisuus ihmisen kunnioittamisena

Moni yhdistää vastuullisuuden ympäristötekoihin ja kierrätykseen. Kotihoiva Mimosassa vastuullisuuden tärkein mittari löytyy kuitenkin ihmisten välisestä kohtaamisesta, asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta ja aidosta välittämisestä. 

Kun yrittäjä Maarit Vesterinen ajaa aamulla asiakkaansa pihaan Sydänsuomessa, työpäivä ei ole koskaan täysin ennakoitavissa.  

Päivän tehtäväksi on voitu sopia lääkkeenjako, siivous tai voinnin seuranta. Silti työ saattaa päätyä myös kuuntelemiseen, vanhojen muistojen läpikäymiseen tai siihen, että yksinäinen ihminen saa hetkeksi seuraa ja tunteen siitä, että hän tulee nähdyksi.  

Siinä kiteytyy jotain erittäin kaunista vastuullisuudesta: ihmisen kunnioittaminen. 

Vesterinen on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja diakonissa, mutta ennen kaikkea hän kuvaa itseään ihmisten kohtaajaksi. Pitkä työura hoitoalalla, seurakunnissa ja yrittäjänä on opettanut hänelle yhden asian: ihmisen kohtaaminen on vähintään yhtä merkityksellistä kuin palvelu, diagnoosi tai toimintakyvyn mittaaminen. 

”Jokainen on samanarvoinen. Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi arvokkaana ihmisenä”,  Vesterinen tiivistää.  

Tämä ymmärrys näkyy Kotihoiva Mimosan arjessa joka päivä. Yritys tarjoaa kotihoiva- ja hyvinvointipalveluja Viitasaaren, Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven ja Kannonkosken alueella, mutta palvelun ytimessä ei ole vain hoitotyö. Kyse on kokonaisvaltaisesta välittämisestä. Siitä, että asiakkaan kotiin ei mennä pelkästään suorittamaan tehtävää, vaan kohtaamaan ihminen.  

Elämänkokemuksista syntynyt yritys 

Kotihoiva Mimosa juhlii yrityksen perustamisen vuosipäivää. Yritys ei syntynyt pitkään pohditun liiketoimintasuunnitelman pohjalta, vaan vuosikymmenten aikana kertyneestä osaamisesta ja halusta tehdä työtä omien arvojen mukaisesti. Vesterinen on ehtinyt toimia yrittäjänä jo aiemmin, valmistunut sairaanhoitajaksi, kouluttautunut myöhemmin diakonissaksi ja työskennellyt pitkään seurakunnissa ihmisten parissa. Lopulta hän huomasi haluavansa yhdistää kaiken osaamisensa yhteen kokonaisuuteen.  

Tuloksena syntyi yritys, jossa kotihoiva, hyvinvointipalvelut, ihmisten auttaminen ja kohtaaminen kulkevat käsi kädessä. Vesterisen mukaan kyse on lopulta samasta työstä, jota kodinhoitajat tekivät ennen vanhaan maaseudulla: autettiin siellä missä apua tarvittiin.  

”Kun menen ihmisen kotiin, en tee vain sitä, mitä on tilattu. Teen usein paljon muutakin. Se kohtaaminen tulee siinä samalla”,  Vesterinen kertoo.  

Vastuullisuus alkaa ihmisen kunnioittamisesta 

Vastuullisuus ymmärretään usein esimerkiksi kierrätyksenä, energiatehokkuutena tai ympäristötekoina, mitä se toki onkin. Kuitenkin Kotihoiva Mimosassa vastuullisuuden tärkein ulottuvuus löytyy kuitenkin ihmisten kohtaamisesta.  

Vesteriselle asiakkaan itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys ja arvokas kohtelu ovat asioita, joista ei tingitä. Jokainen saa olla omassa kodissaan omalla tavallaan, omine tavaroineen, tottumuksineen ja elämäntarinoineen.  

Jos asiakkaan koti on täynnä pieniä koriste-esineitä, jotka tekevät siivouksesta työlästä, ei silti pyydetä, että voisiko nuo siirtää jonnekin. 

”Se on hänen kotinsa. Hänellä on oikeus elää siellä niin kuin haluaa”,  Maarit muistuttaa.  

Vesterinen uskoo, että aidolla kohtaamisella on vaikutuksia myös ihmisen hyvinvointiin. Vaikka muistisairas asiakas ei muistaisi päivän tapahtumia enää illalla, hyvä kohtaaminen jättää silti jäljen. Turvallisuuden tunne, ilo ja hyväksytyksi tulemisen kokemus näkyvät usein parempana vointina, rauhallisuutena ja elämänlaatuna.  

”Vaikka ihminen ei muistaisi enää, mitä päivän aikana tapahtui, hänelle jää tunne siitä, että oli hyvä olla”, Vesterinen pohtii.  

Vastuullisuus näkyy myös pienissä teoissa 

Vesterisen mukaan vastuullisuus on aina ollut osa hänen tapaansa elää ja toimia. Hän näkee vastuun ulottuvan ihmisten lisäksi ympäristöön, yhteisöihin ja tuleviin sukupolviin.  

”Meillä on vastuu toisistamme, yhteiskunnasta, eläimistä ja ihan jokaisesta ruohonkorrestakin”, Maarit kuvailee.  

Hoitoalalla kaikkea ei voida tehdä ympäristön näkökulmasta täydellisesti. Hygienia- ja turvallisuusvaatimukset edellyttävät esimerkiksi kertakäyttötuotteiden käyttöä. Tästä huolimatta Kotihoiva Mimosassa pyritään vähentämään turhaa kulutusta ja jätteen määrää aina, kun se on mahdollista.  

Monet yrityksen kalusteista ja tarvikkeista ovat kierrätettyjä, käytettyinä hankittuja tai kunnostettuja. Uutta hankitaan vain silloin, kun sille on todellinen tarve.  

”En osta koskaan uutta, jos ei ole pakko”, Vesterinen sanoo. 

Kierrätys ei hänen mukaansa ole vain jätteiden lajittelua. Se on myös vanhan kunnioittamista, tavaroiden korjaamista ja niiden uudelleenkäyttöä uusissa tarkoituksissa. Samoja ajatuksia Maarit pyrkii jakamaan myös asiakkailleen heidän omassa arjessaan. 

Paikallisuus on vastuullisuutta 

Sydänsuomessa palveluiden saatavuus ei ole itsestäänselvyys. Pitkät välimatkat, ikääntyvä väestö ja julkisten palveluiden muutokset näkyvät yrittäjän arjessa päivittäin.  

Siksi Vesterinen pitää tärkeänä myös alueen muiden yrittäjien tukemista. Kun asiakas tarvitsee esimerkiksi kampaajan tai jalkahoitajan palveluja, hän suosii mahdollisuuksien mukaan tuttuja paikallisia toimijoita. Paikallisuuden merkitys tuli esiin myös Kestävä Sydänsuomi -hankkeen tuottamasta vastuullisuustestissä, jonka Maarit teki. Siinäkin korostui paikallisten ja kotimaisten palveluiden hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan. 

”Jos voin samalla auttaa yrittäjäkollegaa, jolla on ollut vaikeampaa, niin haluan tehdä niin”, hän perustelee.  

Vesterisen mukaan pienillä paikkakunnilla yrittäjät ovat osa samaa yhteisöä. Kun yksi menestyy, hyöty leviää usein laajemmallekin alueelle.  

Ihminen ennen kaikkea 

Kun vastuullisuudesta puhutaan, keskustelu kääntyy usein ympäristöön, energiatehokkuuteen tai raportointiin. Kotihoiva Mimosassa vastuullisuuden tärkein mittari löytyy kuitenkin ihmisten välisistä suhteista. 

Yrityksen toimintaa ohjaavat lähimmäisenrakkaus, tasa-arvo, syrjimättömyys ja ihmisarvon kunnioittaminen. Nämä arvot näkyvät myös vastuullisuustestissä, jossa asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu, eettisyys ja alueen elinvoimaisuuden tukeminen nousevat keskeisiksi teemoiksi.  

”Ei meidän tarvitse hyväksyä kaikkea mitä ihminen tekee, mutta meidän pitää hyväksyä se, mitä hän on”, Vesterinen korostaa.  

Ja tämä näkyy konkreettisesti yrityksen arjessa. Asiakkaita kohdataan yksilöinä, ei palvelutapahtumina. Jokaisen elämäntarina, toiveet ja tarpeet ovat yhtä arvokkaita. 

Katse tulevaisuuteen 

Tulevaisuudessa Vesterinen toivoo voivansa kasvattaa yritystään ja työllistää uusia hoiva-alan ammattilaisia. Hän haaveilee palvelukokonaisuudesta, joka voisi vastata entistä kattavammin alueen ikääntyvän väestön tarpeisiin.  

Kasvun keskellä yksi asia ei kuitenkaan ole muuttumassa. 

”Vastuullisuus on ennen kaikkea asenne. Kun se on osa ihmisen tapaa toimia, siitä syntyy sekä vetovoimaa että luottamusta”, Vesterinen kiteyttää. 

Kotihoiva Mimosassa vastuullisuus siis rakentuu ennen kaikkea ihmisen kohtaamisessa. Siinä, että ihminen saa tulla kohdatuksi omana itsenään ja hänen kotiaan, valintojaan ja elämäntarinaansa kunnioitetaan. 

Ja että kiireisen maailman keskellä joku pysähtyy aidosti hetkeksi kuuntelemaan. 

✍️ Santeri Halonen, Oulun yliopiston Kerttu Saalastin Instituutti 

Ville Salonen, Kehittämisyhtiö Witas Oy